Post by Deleted on Apr 26, 2012 4:47:42 GMT 3
Name: Cecil Domarine
Nick name: Cee
Gang name: "Lost Child"
Birthname: Cecilia Summeheim
Age: 18 (25.4)
Sex: F
Species: Guinea pig (crest/tricolor)
Origins: UK
Profession: N/A
Height: 153 cm (5,02 ft )
Weight: 57 kg (9 st)
16-vuotias Cecil
Tosi vanha kuva, katsokaa hiusten malli tästä.
Outer charateristics:
Cecil on lyhyt ja hintelä ikäisekseen, lapsenomainen pyöreys on hiutunut pois ja korvautunut katueläjän tyypillisellä sitkeydellä. Cecil on menettänyt palan oikean käden etusormesta leikkiessään Tarzania pikkulapsena.
Cecilin tukka on jäänyt otsalle eräänlaiseksi kiehkuraksi, jättäen takaraivon pelkän lyhyen, sileän peitinkarvan alle joka peittää hahmosta kaiken muun paitsi korvat, raajojen ääreisosat ja sieraintenympärykset. Hahmon turkissa on kolmea väriä; valkoista, punaruskeaa ja tummaa beigeä. Iho on vaaleanpunainen, korvat ovat kaljut, samaten kämmenet ja jalkaterät.
Silmät ovat tuimat, toisin kuin marsuilla yleensä. Niiden ulkonäkö on hieman tavallisesta poikkeva. Yleensä silmään kuuluu iiris ja pupilli, mutta Cecilin silmässä on "ylimääräiset" rinkulat, jotka ovat väriltään mustat ja punaiset. Ripset ovat luonnostaan hyvin tummat ja saavat silmät pomppaamaan esiin vaaleista kasvoista.
Clothing:
Marsu hankkii vaatteensa vaatekeräysboxeista ja ylijäämävarastoista, joten hänen vaatepartensa ei ole kaikkein yhteensopivin. Yleensä nuorukainen pukeutuu lököttäviin huppareihin ja farkkuihin.Yksi vaate, joka ei vaihdu, on Cecilin harmaa-musta-turkoosi lippalakki. (On nykyään vaihtanut loppuun eläneen lakkinsa bandannaan) Vaatetuksella Cecil pyrkii peittämään feminiiniset piirteensä säästyäkseen seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja näyttääkseen kovalta muiden jätkien silmissä.
Personality:
Cecilin kanssa keskustellessa tuosta pomppaa ensimmäisenä esiin jopa ehkä hieman liioiteltu poikamaisuus. Yhteiskunnasta syrjäytynyt Cecil on kovettanut ulkokuorensa pehmeää lapsensydäntänsä suojellakseen. Tyttöpoika ei pidä suurista ihmismassoista ja yrittää tekeytyä mahdollisimman huomaamattomaksi tuntemattomien seurassa. Kulkee yleensä hartiat korvissa ja lippis syvällä silmien päällä.
Epävakaa lapsuus on tehnyt marsusta hieman ailahtelevan ja vaikka Cecil hiljainen onkin, ei tämä siedä haistattelua vierailta vaan antaa samalla mitalla takaisin kovin sanoin, joskus jopa pienten nyrkkiensä tahi uskollisen linkkarinsa avulla. Kaduilla asuessaan Cecil on joutunut opettelamaan nokkelaksi ja nuorukainen onkin jujuttanut useampaa kyttää ja sosiaalityöntekijää, jotka ovat yrittäneet saada lapsen pois kadulta hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen. Kokenut näpistelijä ja saanut porttikiellon useimpiin keskustan kauppoihin.
Tyttö kammoaa virkapukuisia miehiä, sillä lapsen ottoisä, entinen poliisikomisario, yritti raiskata tyttöressun tämän 13-vuotispäivänä. Cecil on päättänyt pyrkiä Amsford Scorpion Nationin jäseneksi kapinoidakseen virkavoimia (ja etenkin ottoisänsä muistoa)
vastaan ja saadakseen ryhmän tuomaa turvaa.
Eli pähkinäksi tiivistettynä: Poikamainen luonne ja ulkonäkö. Syrjäänvetäytyvä, ei avaudu kuin lähimmäisilleen. (Joita ei tällä hetkellä vielä oikein ole.) Tyly ja saattaa kuohahtaa jos tälle aletaan vittuilemaan. Sisimmältään kuitenkin haavoittuvainen ja hautoo asioita pitkään sisällään. Terävä-älyinen ja oppinut puikahtamaan ulos kiperistä tilanteista etenkin virkavallan kanssa.
Past:
SISÄLTÄÄ K-18 kamaa!
Cecilia syntyi Britanniassa, Manchesterissa, hyvin nuorelle teiniäidille (14 vuotta) , joka joutui antamaan lapsensa pois voidakseen jatkaa opintojaan. Cecilia joutui sijaiskotiin Lontooseen ja kasvoi siellä kymmenvuotiaaksi, kunnes joutui käytösongelmien vuoksi kunnalliseen hoitokotiin. Laitoselämä ei kuintenkaan sopinut hiljaiselle ja vihaiselle tytölle, joten sijaiskoti pistettiin uudellen hakuun. Kukaan ei kuitenkaan halunnut adoptoida tyttöä jolla on ollut kahnauksia hoitovanhempiensa ja -sisariensa kanssa ja joka on leimattu edes etäiseti aggressiiviseksi. Hakua laajennettiin ulkkomaille ja lopulta Amerikkalainen poliisikomisario Perth Domarine vaimoineen päätti adoptoida Cecilian.
Sosiaalivirkailijat olivat enemmän kuin mielissään saadessaan orastavan taskuvarkaan alun poliisiperheeseen, jossa nuoresta kiusankappaleesta kasvaisi suoraselkäinen kansalainen. Yksi sosiaalitantoista lähti saattamaan 12 kesäistä Ceciliaa lentokentälle, jossa tämän uudet vanhemmat jo odottivat. Perth Domarine oli pitkä ja vaikuttavan näköinen gorillamies, jonka harmaantuvaa ohimoa peittivät syvät uurteet. Perthin kissamakivaimo Susanna oli miehensä tiukan ja jäyhän olemuksen vastakohta. Noin neljääkymmentäviittä lähestyvä nainen oli kerännyt vain naururyppyjä silmänurkkiinsa ja hänestä sai välittömästi lämpimän ja välittävän kuvan. Tapojensa mukaan Cecilia ignoorasi Susannan lämpimät sanat ja marssi kädet puuskassa näiden luo, kuin kyllästyneenä ylimääräiseen hössötykseen. Perthin hiljainen itsevarmuus kuitenkin herätti tytön kiinnostuksen.
Uudessa kodissaan Cecilia oli aluksi hankala ja uppiniskaisesti hiljainen mököttäjä, mutta Susannan kärsivällinen lämpö ja Perthin jäätävä kärsivällisyys raottivat sitä porttia jonka moneen kertaan hylätty nuori oli lukinnut. Gorillamiehestä tuli Cecilian idoli, jota marsu mainosti kaikille luokkatovereilleen. Ceciliaa kadehdittiin, mutta kukaan ei uskaltanut käydä ryttyilemään poliiisin adoptiotyttärelle. Vuosi hurahti nopeasti ja jo niinkin lyhyessä ajassa Ceciliasta oli tullut paljon eloisampi ja tyttö jopa jutteli vieraille. 13 syntymäpäivä oli muuttava Cecilian elämän, mutta tällä ei ollut siitä mitään vihiä.
Synttäreihin oli varuduttu huolella ja kavereitakin oli kutsuttu. Synttäriaamu alkoi sänkyyn kannetulla aamiaisella, ja mitä tärkeintä, lahjalla. Kädet innostuksesta täristen tyttö avasi paketin ja mykistyi näkemästään. Ikiomat rullaluistimet! Cecilia käänteli pakettia varoen käsissän. Ne eivät olleet mitkä tahansa luistimet, vaan itsensä RITA RUNSAAN (vuoden roller derbyn voittaja) suunnittelemat vauhtimonot. Sinä aamuna Cecilia ei muuta tehnytkään kuin kierteli korttelia ympäri UUSILLA RULLALUISTIMILLAAN ennen vieraiden saapumista. Hiljainen Cecilia ei olut kerännyt kovinkaan paljon ystäviä, joten juhlat oplivat pienimuotoiset, mutta varsin mukavat. Tytöt pitivät omat rollerderbynsä Domarinien takapihalla. (Kutsuihin oli laitettu salaa liite jossa pyydettiin tuomaan omat rullikset) Toiset lapset lähtivät hyvissä ajoin, sillä Susannan oli lähdettävä illalla työmatkalle New Yorkiin. (Susanna oli asianajaja.)
Illalla väsynyt, mutta tyytyväinen marsutyttö kömpi pehmoiseen sänkyynsä ja nukahti lähes välittömästi. Kesken makeimpien uniensa Cecilia hätkähti hereille kummaan tunteeseen. Unenpöpperöiset silmät haravoivat painostavan tunteen lähdettä ja osuivat huoneen ovella seisovaan rotevaan hahmoon. Ilmassa leijui pistävä alkoholin katku, joka leuhui miehen raskaan hengityksen tahdissa. Kädessään Perth piteli viinalekaa, joka tärisi hieman. Mies oli ollut monta vuotta kuivilla, mutta tilaisuus tekee varkaan.. jopa poliisista.
Mies oli käyttänyt hyväkseen vaimonsa pidemmän poissaolon ja juhli ensimmäisen tyttärensä syntymäpäiviä kirkkaalla tuliliemellä. ... Tyttären? Periaatteessa Cecilia ei ollut Perthin oma tytär. Ei miehen omaa lihaa ja verta. Eri lajia. Eri rotua. Hän oli poliisikomisario, siis miltei lain yläpuolella. Nämä sameat ajatukset kiersivät ympärihumalaisen gorillafurrin päässä tämän nautiskellessa kolmatta pulloaan. Rahisevan hengityksen saattamana isä-Domarine kompuroi yläkertaan ottotyttärensä huoneen ovelle. Nukkuvan marsutytön orastavat naiselliset piirteet, pienen pienet kohoumat rintalastan päällä, saivat vanhan äijän housuihin sellaisen seisokin että Playboyn pornotähdetkin kalpenisivat. Yhtäkkisen jytäerektion saanut humalainen ei pitänyt ollenkaan huonona ideana ottolapsensa kouluttamista julmaa maailmaa varten.
Cecilia tihrusti ovella seisoskelevaa (ja seisottelevaa) ottoisäänsä ja kutsui tätä nimeltä. Iso mies lähti laahustamaan kohti lastenhuoneen sänkyä. Kitkerä alkoholinkatku ja tummissa silmistä heijastuva lasittunut kiilto laukaisivat tytössä paaniikin. Cecilia yritti ponkaista ylös sängystä, mutta vuosien poliisityöllä hankitut refleksit ja kokemus kampesi ison miehen kiemurtelevan päivänsankarin päälle.
Ja tyttö huusi, voi kuinka se huusi.[/b]
Iso ja karhea koura painoi tytön vastustamattomalla voimalla tyynyn sisään ja kuolaroiskeinen huohotus pärskyi nuoren tytön kehittyville rinnoille gorillan kumartuessa haistelemaan nuorta tuoksua. Matala tärinä täärykalvoissa ja iholla vietsivät että mies sanoi jotain, mutta lapsi oli liian paniikissa ja aikuinen liian humalassa jotta kumpikaan olisi sanut puheesta selvää. Toinen käsi yhä tukehduttavasti sulle painettuna mies alkoi napittamaan housujaan auki. Saatuaan itsensä alaosattomaksi mie alkoi hapuilemaan peiton alla. Sormet tapasivat pehmeät reidet ja seurasivat niiden kulkua kohti koskematonta jalkoväliä. Ceciliaa oksetti ja itketti. Jyrsijä tunsi iltapalaksi syödyn kakun pyrkivän suuhunsa Perthin paksun sormen tavoittaessa hänen kaikein pyhinmpänsä. Ummehtuneelta kermalta ja sappinesteeltä maistuva kuona roiskahti isojen sormien välistä ja täytti tyttöparan sieraimet. Yllättynyt mies siirsi hieman kättään tuntiessaan kuuman kakkumössön kämmentään vasten.
Marsufurri toimi eläimellisten vaistojensa varassa ja heti kouran liikahtaessa ylöspäin, iski jyrsijä veitsenterävät talttahampaansa Perthin käteen. Humalankin läpi kipu tuntui polttavana ja iso mies rykäisi kätensä suojaan. Tyttö jäi hampaistaan kiinni toisen käteen ja valtavalla kaarella tyttö lensi huoeen toiselle puolelle, oven viereen. Suu ja nenä täynnä oksennusta ja verta tyttö kompuroi alas rappusia ja takaovesta ulos pihamaalle. Ainoa mitä tyttö sai otettua mukaansa oli syntymäpäivälahjaksi saadut Rita Runsaan rullaluistimet. Perth yritti lähteä perään, mutta ympärikännissä kompastui portaissa ja rymistellessään niitä alas kolkkasi itsensä. Perthille jäi siitä illasta vain katkonainen muisto kirkuvasta ottolapsestaan, sekä tämän katkennut hammas kämmeneensä iskeytyneenä.
Cecilia juoksi ja juoksi, itki ja huusi ja juoksi, kunnes saapui näännyksissä ison vesiputken suulle. Täysin uuvahtanut tytönressukka kahlasi sisään marsulapsen mentävästä aukosta ja rupesi huuhtomaan itseään samealla vedellä. Tyttö tunsi itsensä likaiseksi, niin likaiseksi että jätevesikin tuntui huuhtovan pois sen ällöttävän tunteen minkä iso ja vahva miehen koura oli kapoiseen lapsenvaginaan aiheuttanut. Cecilia kahlasi syvemmälle jätevesiputkessa, pidellen rullaluistimia sylissään, kunnes löysi rautatikkaat joista pääsi maan pinnalle. Tyttö oli joutunut viemäriputkistojen kautta Amfordin slummialueelle. Haiseva ja repaleisissa vaatteissa kulkeva tyttö tunsi kuuluvansa muiden ryysyläisten joukkoon ja päätti etsiä täältä suojaa.
Toivuttuaan fyysisesti hyökkäyksestä Cecil päätti ottaa elämänsä omiin käsiinsä. Tyttö vaihtoi nimensä Cecialta Ceciliksi, alkoi pukeutua kuin poika ja oli entistä hiljaisempi ja syrjäänvetäytyväisempi. Niin syntyi Cecil, jonka rikkonainen lapsuus murskautui täysin kolmantenatoistasyntymäpäivänä.
---------Elämä Amsfordin kaduilla--------------
Ensimmäiset kolme vuotta Cecil eli kaupungin muiden kodittomien lasten seassa ja vietti yönsä missä milloinkin. Cecil oli jo kotia vaihtaessaan ollut taitava näpistelijä ja tästä oli hyötyä, sillä katulapselle varastelu oli lähes ainoa keino elää viranomaisista ja aikuisista riippumattomana. Viisitoistavuotiaana Cecil alkoi haaveilla ASN-jengiin littymisestä ja idolisoi Amsfordin suurimman jengin johtajaa Shady Sane Rutteria. Hieman ennen kuudettatoista syntymäpäiväänsä Cee lopulta törmäsi idoliinsa. Todistettuaan rullaluistelu- ja parkouraustaitonsa jengipomolle, hyväksyi tämä nuorukaisen jengiinsä ja majoitti tämän jengin valtaamalle kerrostalalueelle Scorpions Hoodeilla. Kaksikon ensikohtaamisen aikana sattui hassu pieni kohtaus, jolloin Cecil tarjosi varastamastaan karkkipussitsa karkkia idolilleen. Cee ei puhu tai ole puhunut tapauksesta kenellekkään, mutta muistelee sitä aina nolouden ja tyytyväisyyden sekaisella lämmöllä.
Kahden vuoden aikana Cecil kohosi näpistelijästä kuriiriksi ja siitä sitten tavan katusoturiksi. Lopulta tyttö uskaltautui ottamaan sitovan ASN-polttomerkin vasempaan olkavarteensa ja vannomaan uskollisuuttaan jengillle ja Rutterille täyttäessään 18 vuotta.
Other things:
(Yliviivatut asiat alkuperäisestä 16-vuotiaan esittelystä)
*Cecil on taitava rullaluistelija ja vaikka häviäisi juoksussa monelle, on luistimillaan lähes saavuttamaton.
*Kallein omaisuus: Nyysitty Hamsung Cosmos X2-kännykkä, vaivalla hankitut uudet rullaluistimet.
Rita Runsaan rullikset, vanha AIKON-kännykkä ja partiokaupasta ryöstetty linkkari.(Rullaluistimet ovat varmassa tallessa)
*Harrastaa parkouria. Enimmäkseen huvin vuoksi, mutta on siitä hyötyä kadullakin.
Nykyään parkour on Ceelle enemmän kuin harrastus, se on keino päästä pakoon uhkaavia tilanteita ja suorittaa jengin tehtäviä.
*Kaljut korvat punastuvat kasvoja näkyvämmin. Häpeää helottavia korviaan.
*Narskuttelee jyrsimähampaitaan yhteen hermostueessaan tai suuttuessaan, pitää tyytyväistä marsupupellus-ääntä ollessaan onnellinen, mutta pyrkii välttämään tätä koska pitää sitä nolona ja lapsellisena.
Nick name: Cee
Gang name: "Lost Child"
Birthname: Cecilia Summeheim
Age: 18 (25.4)
Sex: F
Species: Guinea pig (crest/tricolor)
Origins: UK
Profession: N/A
Height: 153 cm (5,02 ft )
Weight: 57 kg (9 st)
16-vuotias Cecil
Tosi vanha kuva, katsokaa hiusten malli tästä.
Outer charateristics:
Cecil on lyhyt ja hintelä ikäisekseen, lapsenomainen pyöreys on hiutunut pois ja korvautunut katueläjän tyypillisellä sitkeydellä. Cecil on menettänyt palan oikean käden etusormesta leikkiessään Tarzania pikkulapsena.
Cecilin tukka on jäänyt otsalle eräänlaiseksi kiehkuraksi, jättäen takaraivon pelkän lyhyen, sileän peitinkarvan alle joka peittää hahmosta kaiken muun paitsi korvat, raajojen ääreisosat ja sieraintenympärykset. Hahmon turkissa on kolmea väriä; valkoista, punaruskeaa ja tummaa beigeä. Iho on vaaleanpunainen, korvat ovat kaljut, samaten kämmenet ja jalkaterät.
Silmät ovat tuimat, toisin kuin marsuilla yleensä. Niiden ulkonäkö on hieman tavallisesta poikkeva. Yleensä silmään kuuluu iiris ja pupilli, mutta Cecilin silmässä on "ylimääräiset" rinkulat, jotka ovat väriltään mustat ja punaiset. Ripset ovat luonnostaan hyvin tummat ja saavat silmät pomppaamaan esiin vaaleista kasvoista.
Clothing:
Marsu hankkii vaatteensa vaatekeräysboxeista ja ylijäämävarastoista, joten hänen vaatepartensa ei ole kaikkein yhteensopivin. Yleensä nuorukainen pukeutuu lököttäviin huppareihin ja farkkuihin.
Personality:
Cecilin kanssa keskustellessa tuosta pomppaa ensimmäisenä esiin jopa ehkä hieman liioiteltu poikamaisuus. Yhteiskunnasta syrjäytynyt Cecil on kovettanut ulkokuorensa pehmeää lapsensydäntänsä suojellakseen. Tyttöpoika ei pidä suurista ihmismassoista ja yrittää tekeytyä mahdollisimman huomaamattomaksi tuntemattomien seurassa. Kulkee yleensä hartiat korvissa ja lippis syvällä silmien päällä.
Epävakaa lapsuus on tehnyt marsusta hieman ailahtelevan ja vaikka Cecil hiljainen onkin, ei tämä siedä haistattelua vierailta vaan antaa samalla mitalla takaisin kovin sanoin, joskus jopa pienten nyrkkiensä tahi uskollisen linkkarinsa avulla. Kaduilla asuessaan Cecil on joutunut opettelamaan nokkelaksi ja nuorukainen onkin jujuttanut useampaa kyttää ja sosiaalityöntekijää, jotka ovat yrittäneet saada lapsen pois kadulta hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen. Kokenut näpistelijä ja saanut porttikiellon useimpiin keskustan kauppoihin.
Tyttö kammoaa virkapukuisia miehiä, sillä lapsen ottoisä, entinen poliisikomisario, yritti raiskata tyttöressun tämän 13-vuotispäivänä. Cecil on päättänyt pyrkiä Amsford Scorpion Nationin jäseneksi kapinoidakseen virkavoimia (ja etenkin ottoisänsä muistoa)
vastaan ja saadakseen ryhmän tuomaa turvaa.
Eli pähkinäksi tiivistettynä: Poikamainen luonne ja ulkonäkö. Syrjäänvetäytyvä, ei avaudu kuin lähimmäisilleen. (Joita ei tällä hetkellä vielä oikein ole.) Tyly ja saattaa kuohahtaa jos tälle aletaan vittuilemaan. Sisimmältään kuitenkin haavoittuvainen ja hautoo asioita pitkään sisällään. Terävä-älyinen ja oppinut puikahtamaan ulos kiperistä tilanteista etenkin virkavallan kanssa.
Past:
SISÄLTÄÄ K-18 kamaa!
Cecilia syntyi Britanniassa, Manchesterissa, hyvin nuorelle teiniäidille (14 vuotta) , joka joutui antamaan lapsensa pois voidakseen jatkaa opintojaan. Cecilia joutui sijaiskotiin Lontooseen ja kasvoi siellä kymmenvuotiaaksi, kunnes joutui käytösongelmien vuoksi kunnalliseen hoitokotiin. Laitoselämä ei kuintenkaan sopinut hiljaiselle ja vihaiselle tytölle, joten sijaiskoti pistettiin uudellen hakuun. Kukaan ei kuitenkaan halunnut adoptoida tyttöä jolla on ollut kahnauksia hoitovanhempiensa ja -sisariensa kanssa ja joka on leimattu edes etäiseti aggressiiviseksi. Hakua laajennettiin ulkkomaille ja lopulta Amerikkalainen poliisikomisario Perth Domarine vaimoineen päätti adoptoida Cecilian.
Sosiaalivirkailijat olivat enemmän kuin mielissään saadessaan orastavan taskuvarkaan alun poliisiperheeseen, jossa nuoresta kiusankappaleesta kasvaisi suoraselkäinen kansalainen. Yksi sosiaalitantoista lähti saattamaan 12 kesäistä Ceciliaa lentokentälle, jossa tämän uudet vanhemmat jo odottivat. Perth Domarine oli pitkä ja vaikuttavan näköinen gorillamies, jonka harmaantuvaa ohimoa peittivät syvät uurteet. Perthin kissamakivaimo Susanna oli miehensä tiukan ja jäyhän olemuksen vastakohta. Noin neljääkymmentäviittä lähestyvä nainen oli kerännyt vain naururyppyjä silmänurkkiinsa ja hänestä sai välittömästi lämpimän ja välittävän kuvan. Tapojensa mukaan Cecilia ignoorasi Susannan lämpimät sanat ja marssi kädet puuskassa näiden luo, kuin kyllästyneenä ylimääräiseen hössötykseen. Perthin hiljainen itsevarmuus kuitenkin herätti tytön kiinnostuksen.
Uudessa kodissaan Cecilia oli aluksi hankala ja uppiniskaisesti hiljainen mököttäjä, mutta Susannan kärsivällinen lämpö ja Perthin jäätävä kärsivällisyys raottivat sitä porttia jonka moneen kertaan hylätty nuori oli lukinnut. Gorillamiehestä tuli Cecilian idoli, jota marsu mainosti kaikille luokkatovereilleen. Ceciliaa kadehdittiin, mutta kukaan ei uskaltanut käydä ryttyilemään poliiisin adoptiotyttärelle. Vuosi hurahti nopeasti ja jo niinkin lyhyessä ajassa Ceciliasta oli tullut paljon eloisampi ja tyttö jopa jutteli vieraille. 13 syntymäpäivä oli muuttava Cecilian elämän, mutta tällä ei ollut siitä mitään vihiä.
Synttäreihin oli varuduttu huolella ja kavereitakin oli kutsuttu. Synttäriaamu alkoi sänkyyn kannetulla aamiaisella, ja mitä tärkeintä, lahjalla. Kädet innostuksesta täristen tyttö avasi paketin ja mykistyi näkemästään. Ikiomat rullaluistimet! Cecilia käänteli pakettia varoen käsissän. Ne eivät olleet mitkä tahansa luistimet, vaan itsensä RITA RUNSAAN (vuoden roller derbyn voittaja) suunnittelemat vauhtimonot. Sinä aamuna Cecilia ei muuta tehnytkään kuin kierteli korttelia ympäri UUSILLA RULLALUISTIMILLAAN ennen vieraiden saapumista. Hiljainen Cecilia ei olut kerännyt kovinkaan paljon ystäviä, joten juhlat oplivat pienimuotoiset, mutta varsin mukavat. Tytöt pitivät omat rollerderbynsä Domarinien takapihalla. (Kutsuihin oli laitettu salaa liite jossa pyydettiin tuomaan omat rullikset) Toiset lapset lähtivät hyvissä ajoin, sillä Susannan oli lähdettävä illalla työmatkalle New Yorkiin. (Susanna oli asianajaja.)
Illalla väsynyt, mutta tyytyväinen marsutyttö kömpi pehmoiseen sänkyynsä ja nukahti lähes välittömästi. Kesken makeimpien uniensa Cecilia hätkähti hereille kummaan tunteeseen. Unenpöpperöiset silmät haravoivat painostavan tunteen lähdettä ja osuivat huoneen ovella seisovaan rotevaan hahmoon. Ilmassa leijui pistävä alkoholin katku, joka leuhui miehen raskaan hengityksen tahdissa. Kädessään Perth piteli viinalekaa, joka tärisi hieman. Mies oli ollut monta vuotta kuivilla, mutta tilaisuus tekee varkaan.. jopa poliisista.
Mies oli käyttänyt hyväkseen vaimonsa pidemmän poissaolon ja juhli ensimmäisen tyttärensä syntymäpäiviä kirkkaalla tuliliemellä. ... Tyttären? Periaatteessa Cecilia ei ollut Perthin oma tytär. Ei miehen omaa lihaa ja verta. Eri lajia. Eri rotua. Hän oli poliisikomisario, siis miltei lain yläpuolella. Nämä sameat ajatukset kiersivät ympärihumalaisen gorillafurrin päässä tämän nautiskellessa kolmatta pulloaan. Rahisevan hengityksen saattamana isä-Domarine kompuroi yläkertaan ottotyttärensä huoneen ovelle. Nukkuvan marsutytön orastavat naiselliset piirteet, pienen pienet kohoumat rintalastan päällä, saivat vanhan äijän housuihin sellaisen seisokin että Playboyn pornotähdetkin kalpenisivat. Yhtäkkisen jytäerektion saanut humalainen ei pitänyt ollenkaan huonona ideana ottolapsensa kouluttamista julmaa maailmaa varten.
Cecilia tihrusti ovella seisoskelevaa (ja seisottelevaa) ottoisäänsä ja kutsui tätä nimeltä. Iso mies lähti laahustamaan kohti lastenhuoneen sänkyä. Kitkerä alkoholinkatku ja tummissa silmistä heijastuva lasittunut kiilto laukaisivat tytössä paaniikin. Cecilia yritti ponkaista ylös sängystä, mutta vuosien poliisityöllä hankitut refleksit ja kokemus kampesi ison miehen kiemurtelevan päivänsankarin päälle.
Ja tyttö huusi, voi kuinka se huusi.[/b]
Iso ja karhea koura painoi tytön vastustamattomalla voimalla tyynyn sisään ja kuolaroiskeinen huohotus pärskyi nuoren tytön kehittyville rinnoille gorillan kumartuessa haistelemaan nuorta tuoksua. Matala tärinä täärykalvoissa ja iholla vietsivät että mies sanoi jotain, mutta lapsi oli liian paniikissa ja aikuinen liian humalassa jotta kumpikaan olisi sanut puheesta selvää. Toinen käsi yhä tukehduttavasti sulle painettuna mies alkoi napittamaan housujaan auki. Saatuaan itsensä alaosattomaksi mie alkoi hapuilemaan peiton alla. Sormet tapasivat pehmeät reidet ja seurasivat niiden kulkua kohti koskematonta jalkoväliä. Ceciliaa oksetti ja itketti. Jyrsijä tunsi iltapalaksi syödyn kakun pyrkivän suuhunsa Perthin paksun sormen tavoittaessa hänen kaikein pyhinmpänsä. Ummehtuneelta kermalta ja sappinesteeltä maistuva kuona roiskahti isojen sormien välistä ja täytti tyttöparan sieraimet. Yllättynyt mies siirsi hieman kättään tuntiessaan kuuman kakkumössön kämmentään vasten.
Marsufurri toimi eläimellisten vaistojensa varassa ja heti kouran liikahtaessa ylöspäin, iski jyrsijä veitsenterävät talttahampaansa Perthin käteen. Humalankin läpi kipu tuntui polttavana ja iso mies rykäisi kätensä suojaan. Tyttö jäi hampaistaan kiinni toisen käteen ja valtavalla kaarella tyttö lensi huoeen toiselle puolelle, oven viereen. Suu ja nenä täynnä oksennusta ja verta tyttö kompuroi alas rappusia ja takaovesta ulos pihamaalle. Ainoa mitä tyttö sai otettua mukaansa oli syntymäpäivälahjaksi saadut Rita Runsaan rullaluistimet. Perth yritti lähteä perään, mutta ympärikännissä kompastui portaissa ja rymistellessään niitä alas kolkkasi itsensä. Perthille jäi siitä illasta vain katkonainen muisto kirkuvasta ottolapsestaan, sekä tämän katkennut hammas kämmeneensä iskeytyneenä.
Cecilia juoksi ja juoksi, itki ja huusi ja juoksi, kunnes saapui näännyksissä ison vesiputken suulle. Täysin uuvahtanut tytönressukka kahlasi sisään marsulapsen mentävästä aukosta ja rupesi huuhtomaan itseään samealla vedellä. Tyttö tunsi itsensä likaiseksi, niin likaiseksi että jätevesikin tuntui huuhtovan pois sen ällöttävän tunteen minkä iso ja vahva miehen koura oli kapoiseen lapsenvaginaan aiheuttanut. Cecilia kahlasi syvemmälle jätevesiputkessa, pidellen rullaluistimia sylissään, kunnes löysi rautatikkaat joista pääsi maan pinnalle. Tyttö oli joutunut viemäriputkistojen kautta Amfordin slummialueelle. Haiseva ja repaleisissa vaatteissa kulkeva tyttö tunsi kuuluvansa muiden ryysyläisten joukkoon ja päätti etsiä täältä suojaa.
Toivuttuaan fyysisesti hyökkäyksestä Cecil päätti ottaa elämänsä omiin käsiinsä. Tyttö vaihtoi nimensä Cecialta Ceciliksi, alkoi pukeutua kuin poika ja oli entistä hiljaisempi ja syrjäänvetäytyväisempi. Niin syntyi Cecil, jonka rikkonainen lapsuus murskautui täysin kolmantenatoistasyntymäpäivänä.
---------Elämä Amsfordin kaduilla--------------
Ensimmäiset kolme vuotta Cecil eli kaupungin muiden kodittomien lasten seassa ja vietti yönsä missä milloinkin. Cecil oli jo kotia vaihtaessaan ollut taitava näpistelijä ja tästä oli hyötyä, sillä katulapselle varastelu oli lähes ainoa keino elää viranomaisista ja aikuisista riippumattomana. Viisitoistavuotiaana Cecil alkoi haaveilla ASN-jengiin littymisestä ja idolisoi Amsfordin suurimman jengin johtajaa Shady Sane Rutteria. Hieman ennen kuudettatoista syntymäpäiväänsä Cee lopulta törmäsi idoliinsa. Todistettuaan rullaluistelu- ja parkouraustaitonsa jengipomolle, hyväksyi tämä nuorukaisen jengiinsä ja majoitti tämän jengin valtaamalle kerrostalalueelle Scorpions Hoodeilla. Kaksikon ensikohtaamisen aikana sattui hassu pieni kohtaus, jolloin Cecil tarjosi varastamastaan karkkipussitsa karkkia idolilleen. Cee ei puhu tai ole puhunut tapauksesta kenellekkään, mutta muistelee sitä aina nolouden ja tyytyväisyyden sekaisella lämmöllä.
Kahden vuoden aikana Cecil kohosi näpistelijästä kuriiriksi ja siitä sitten tavan katusoturiksi. Lopulta tyttö uskaltautui ottamaan sitovan ASN-polttomerkin vasempaan olkavarteensa ja vannomaan uskollisuuttaan jengillle ja Rutterille täyttäessään 18 vuotta.
Other things:
(Yliviivatut asiat alkuperäisestä 16-vuotiaan esittelystä)
*Cecil on taitava rullaluistelija ja vaikka häviäisi juoksussa monelle, on luistimillaan lähes saavuttamaton.
*Kallein omaisuus: Nyysitty Hamsung Cosmos X2-kännykkä, vaivalla hankitut uudet rullaluistimet.
*
Nykyään parkour on Ceelle enemmän kuin harrastus, se on keino päästä pakoon uhkaavia tilanteita ja suorittaa jengin tehtäviä.
*Kaljut korvat punastuvat kasvoja näkyvämmin. Häpeää helottavia korviaan.
*Narskuttelee jyrsimähampaitaan yhteen hermostueessaan tai suuttuessaan, pitää tyytyväistä marsupupellus-ääntä ollessaan onnellinen, mutta pyrkii välttämään tätä koska pitää sitä nolona ja lapsellisena.