Post by Deleted on Dec 17, 2013 2:55:37 GMT 3
Nimi: Carl Thomas Nichols
Ikä: 28 vuotta. (syntymäpäivä 21. helmikuuta)
Kutsumanimi: Ystäville ja tutuille Tom. Muuten kutsutaan Tomcatiksi. Erittäin harva tuntee omalla nimellään.
Sukupuoli: Mies.
Ikä: 28 vuotta. (syntymäpäivä 21. helmikuuta)
Kutsumanimi: Ystäville ja tutuille Tom. Muuten kutsutaan Tomcatiksi. Erittäin harva tuntee omalla nimellään.
Sukupuoli: Mies.
BUTTHOLE SURFERS - PEPPER
Laji: Kissa.
Rotu: Suvussa lähinnä venäjänsinistä ja itämaista lyhytkarvaa, mutta myös muuta.
Kansalaisuus: Kaksoiskansalaisuus; Amerikan ja Ison-Britannian kansalainen.
Ammatti: Työskentelee mafialle. Myy huumeita, lähinnä heroiinia.
Asumismuoto: Kerrostalokolmio.
Pituus / Paino: 189cm / 80-88kg
Rotu: Suvussa lähinnä venäjänsinistä ja itämaista lyhytkarvaa, mutta myös muuta.
Kansalaisuus: Kaksoiskansalaisuus; Amerikan ja Ison-Britannian kansalainen.
Ammatti: Työskentelee mafialle. Myy huumeita, lähinnä heroiinia.
Asumismuoto: Kerrostalokolmio.
Pituus / Paino: 189cm / 80-88kg
LUONNE
I am perfectly fine!
I'm revered
I am reviled
I'm idolized
I am despised
I'm keeping calm
I'm going wild!
I tell myself I'm fine!
Tiivistetysti Carl on älykäs, omaa etuaan tavoitteleva, mukava nuorimies. Ystäviään kohtaan kärsivällinen, mutta lojaaliutta vaativa. Vaikka aggressiivinen ei olekaan, vihollisilleen Carl voi olla hyvinkin pirullinen ja vaarallinen.
Oikestaan tämä kolli osaa olla kaksinaamaisuuden sekä tekopyhyyden perikuva - tai ehkä ennemmin kyse on vain sopeutumiskyvystä ja heikentyneestä käsityksestä itsestään. Toiselle hän voi esiintyä mukavana normiheppuna, joka käy brunsseilla, kun taas toiseen tutustua esittäytyen kylmänä huumediilerinä, joka aikoo tuhota tieltään kaiken.
Oikestaan tämä kolli osaa olla kaksinaamaisuuden sekä tekopyhyyden perikuva - tai ehkä ennemmin kyse on vain sopeutumiskyvystä ja heikentyneestä käsityksestä itsestään. Toiselle hän voi esiintyä mukavana normiheppuna, joka käy brunsseilla, kun taas toiseen tutustua esittäytyen kylmänä huumediilerinä, joka aikoo tuhota tieltään kaiken.
Carl on toisten silmissä oikein hyvinkäyttäytyvä sekä mukava nuori herra. Hyväkäytöksisyys tosin rajoittuu yleisiin käytöstapoihin, kohteliaisiin käyttäytymismalleihin ja muuhun näennäiseen mukavan henkilön ominaisuuksiin. Todellisuudessa Carlin kohteliaisuus ja hyvän tyypin olemus on itsekeskeisyyttä, jolla hän hyödyttää omaa hyvinvointiaan keräämällä ympärilleen ihmisiä, jotka arvostavat häntä ja pitävät ystävänään, ja auttavat mahdollisen huonon tilanteen ilmetessä.
Huumeidenkäyttö on se tekijä, joka on johtanut hänet väkisinkin priorisoimaan asiat oman etunsa mukaiseksi, erityisesti "työ"asemansa ja täten myös oman käyttönsä turvaamiseksi. Toki Carl auttaa ihmisiä, jotka auttavat häntä tilanteen vaatiessa, vaikka ei sitä mielellään tee. Toisten jeesaaminen ei häntä kiinnosta, vaikka saakin tilanteen usein vaikuttamaan siltä. Näin tapahtuessa on hänellä mielessä aina jokin taka-ajatus. Oma etu, paras etu.
Ei Carlia voi kuvailla täysin itsekkääksikään, hän kyllä kiintyy ystäviinsä, mutta kyllästyy heidän seuraansa hyvin helposti. Siksi hän viettää tietyssä seurassa vain rajoitettuja aikoja, ettei menisi möläyttämään mitään tarpeetonta tai ettei hänen kärsivällisyytensä loppuuisi. Hänelle on niin paljon helpompi olla kaikkien kanssa sovussa ja kasvattaa ystäväpiiriään aina yhä suuremmaksi.
Huumepiireissä Carl esiintyy nimellä Tomcat, lähinnä suojatakseen yksityisyyttään. Diilerinä häntä pidetään luotettavana ja arvostettukin hän on, kun kuitenkin kyseessä on hyvä jäbä, joka ei katko sormia muutaman dollarin velan takia. Tomcat ei pelkää näyttää kasvojaan, vaan esiintyy julkisesti niin välikäsille kuin käyttäjillekin. Tämä herättää monissa kunnioitusta, kun herra ei piilottele kotonaan, vaan rohkeasti menee "kentälle" mahdollisista vihollisista huolimatta.
Carl "Tomcat" on se henkilö, jonka puoleen käännytään, kun on henkilökohtaisia ongelmia käyttömaailmassa; hän kuuntelee, vaikka asia ei kollia erityisemmin kiinnosta. Hän vain haluaa tietää kaikesta kaiken, siitä on aina hyötyä. Mikäli Tomille vuodattaa sydäntään, voi olla varma, että tieto ei kulje eteenpäin, ellei siitä ole mitään hyötyä kollille itselleen. Luotettavuus on siis todellista, mikäli herra vain pitää hänelle avautuneesta henkilöstä.
Toisinaan työssään pelkkä puhuminen ei riitä, ja silloin on turvauduttava väkivaltaan. Tähän Tom ei mielellään lähde henkilökohtaisesti, vaan ennemmin pyytää apua ystäviltään, vakioasiakkailtaan, jotka hoitavat likaiset työt hänen puolestaan käyttöannosta vastaan. Aina tämä ei onnistu, mutta onneksi Tom on aina varautunut pahimpaan. Hänellä on luvallisesti hankittu Glock 23 lähes poikkeuksetta mukanaan itsesuojelutarkoituksessa. Myös perhosveitsiä harrastava Carl käyttää näitä pelottelutarkoituksessa pyöritellessään veistä käsissään. Satuttaessaan jotakuta, Carl ei kärsi omantunnontuskista, mutta saattaa sääliä uhria. Yleensä hän pelaa varman päälle, eikä anna uhrille mahdollisuutta puolustautua. Vaikka tämä kuulostaa kylmältä, on kyse vain puhtaasta itsesuojeluvaistosta, joka Carlilla (ei suinkaan herra Tomcatilla) on hyvinkin vahva. Hän on salannut sen hyvin, vaikka syytä ei ehkä olisi, kyse ei kuitenkaan ole pelkuruudesta.
Toisinaan Tomcatin on todistettava itseään muille, ja silloin hän yleensä pyytää uhriltaan etukäteen anteeksi, ja hyökkää toisen kimppuun hyvin brutaalia jälkeä tehden, mutta ei kuolettavasti.
Carl on jokseenkin flegmaattinen, mutta ei täysin tunnevammainen kuitenkaan. Useimmat tunteet hän ymmärtää vain käsitteen tasolla ja lapsuudenmuistojen perusteella, mutta osaa esittää niitä sitäkin paremmin. Empatiaan hän ei kykene, koska ei pysty käsittämään suurinta osaa positiivisista tunteista, sekä vain murto-osan negatiivisista. Oikeastaan Carl yrittää harjoitella tunteita, hän kun on hyvin turhautunut jatkuvaan "mikään-ei-tunnu-miltään"-tilaan.
Tunnekirjosta Carlilla useimmiten esiintyvät emotionaaliset purkaukset ovat vitutus, ärsyyntyneisyys, huvittuneisuus ja pettymys. Tämä tunnevajavuus juontaa juurensa miehen huumeidenkäytön aiheuttamiin aivovaurioihin ja mahdollisiin mielenterveysongelmiin, joista kärsi ennen päihteiden käytön aloittamista. Carl kokee ympärillään tapahtuvat asiat irvokkaana ja todellisuuden vääristyneenä. Ajoittain hänen todellisuudentajunsa menee täysin, ja hänen on lukkiuduttuva sisätiloihin, jotta ei menisi sotkemaan omia asioitaan ja ihmissuhteitaan täysin.
Carl ei osaa suuttua ilman todella painavaa syytä, jotka tämän kohdalla liittyvät enimmäkseen kamaan ja sen puutteeseen tai vasikointiin; joka tapauksessa huumeisiin liittyvissä asioissa. Tämä kylmänrauhallinen suhtautuminen vakaviinkin asioihin vaivaa usein hänen lähipiiriään, mutta juuri itseään ajatteleva Carl, no, ajattelee asiaa lähinnä omalta kannaltaan.
Oikeastaan Carl on tyytyväinen siihen, ettei menetä hermojaan, ja vaikka menettäisi, pystyy patoamaan vihantunteen sisälleen. Tosin sitä hetkeä hän pelkää itsekin, kun tippuu viimeinen pisara; vintti pimenee, itsekontrolli menee täysin ja kolli saattaa tehdä mitä tahansa arvaamatonta. Tätä tapahtuu yleensä vain muutaman vuoden välein ja vain herran ollessa huumevajareissa tai täysin selvin päin. Pieniä aggression merkkejä saattaa esiintyä humalatilassa, mutta Carl itse ei yleensä aloita konfliktitilanteita tarkoituksellisesti.
Puuttuvat tunteet Carl korvaa älyllään ja sopeutumiskyvyllään. Carl on erittäin hyvä keksimään uskottavia mutta epärehellisiä selityksiä, joihin saa muut uskomaan muutamilla lauseilla. Vaikka hän menisikin valehtelemaan useammalle taholle eri asioita, ja tämä kävisi ilmi, hän todennäköisesti pystyy puhumaan itsensä pois tilanteesta charmantin luonteensa ja tuhansien tekosyiden ansiosta. Itsevarman olemuksensa avittamana isommat kuin pienemmätkin valheet menevät helposti läpi ilman suurempia selittelyjä.
Carl ei yleensä manipuloi ihmisiä tarkoituksellisesti, koska uskoo vakaumuksellisesti siihen, että kaikilla on oikeus pitää uskomuksensa ja vapaa tahtonsa. Toki kiusallaan hän saattaa tehdä joistakin ihmisistä pieniä "projekteja" itselleen, ja vaivihkaa muokkaa heidän suhtautumistaan asioihin tai henkilöihin. Vaikka Tom ei sitä myönnä, hän on hyvin riippuvainen seurasta, ja haluaisi kaikkien pitävän häntä parhaana ystävänään, ellei jopa veljenään.
Naisille hän esittäytyy lähestulkoon aina diilerinimellään Tomcat, koska hänen maineensa on toki saattanut jotain kautta kantautua näiden naikkosten korviin. Tässä on toki tarkoituksena vain tehdä vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen, mutta ei välttämättä edes seksuaalisessa mielessä. Carl on hyvin kaukana sovinististä, vaikka kiusoitteleekin naisia mielellään sanallisesti hieman flirttaillen. Loppujen lopuksi Carl on feministi, eikä näe eroa miehen ja naisen välillä perinteisessä mielessä.
Tällä kollilla on suuruudenhullut suunnitelmat, jotka ovat jo pikkupojasta asti jyllänneet hänen pääkopassaan. Ja kyseessä ei ole mitään kovin tervejärkistä...
Tältä Carl näyttää painavimmillaan ja hyvin treenanneena. Carlilla on myös hieman taipumusta olla irti todellisuudesta.
ULKONÄKÖ:
Kuvat antavat osviittaa, mutta eivät ole tarpeeksi tarkkoja anatomisesti. Kuviokartta tulossa.
Carl on kooltaan suurehko mies, jonka lihasmassa tuo hänen luontaiseen kevytrakenteisuuteensa leveyttä. Pitkät piirteet on huomattavissa niin kasvoissa kuin kropassakin.
Carlilla on pitkä kallo, johon suuret korvat ovat alas, kallon takaosaan kiinnittyneet. Hänellä on pitkä otsa sekä kuono. Kasvoihin pyöreyttä tuovat paksut, karvaiset posket ja leukaparta. Myös silmät ovat suhteellisen kaukana toisistaan kuonon leveydestä johtuen.
Muutenkin pitkää olemusta tasapainottaa lihakset, joita hän ylläpitää lähes päivittäisellä treenillä ja proteiinipitoisella ruokavaliolla.
Raajat hänellä on pitkät, kuten selkä ja kaulakin, mutta valtavat kädet, joissa on osittain sisäänvedettävät kynnet, herättävät huomiota suhteettomuudellaan. Rystyset ovat aikoinaan murtuneet ja luutuneet sittemmin hieman väärin, joka tuo leveyttä kämmeniin entisestään.
Lihaksikkaiden käsien ansiosta Carlin kallisarvoiset verisuonet ovat aivan ihon pinnassa joista rustottuneet ja arpeutuneet neulanjäljet on helposti erotettavissa rystysistä käsitapiseisiin asti.
Pääväriltään Carlin pitkähkö mutta tiheä turkki on tumma siniharmaa. Tummia kuvioita hänellä on otsassa tummien kulmakarvojen yllä olevat neljä tummaa laikkua, jotka pienenevät päälakea kohden. Samaa tummanharmaata väriä löytyy myös selässä olevista pilkuista koostuvista raidoista, sekä kissoille tyypillisestä hännän raidoituksesta. Tummat silmänaluset johtuvat lähinnä ohuesta karvakerroksesta, Carlilla nimittäin on hyvin tumma pohjakarva. Iho vaalea.
Vaaleampaa sinistä karvaa löytyy kaulasta alaspäin vatsaa pitkin, sisäreisiin ulottuva piirto. Hännänalunen on myös vaalea, kuten käsissä ja jaloissa olevat valkeat sukat. Käsissä vaaleaa kuviota rikkoo tumma laikku, joka on symmetrinen molemmissa käsissä.
Miehellä on pistävänkeltaiset silmät, joissa vihreämpi sävy häivyttyy silmien nurkkia kohden. Silmät ovat muodoltaan kapeat ja pitkät. Hampaat lievästi kellertävät, mutta terävät ja kulmahampaat suuret, jotka paljastuvat pienenkin hymynkareen ilmestyessä herran huulille.
Valkoiset, hieman elottoman oloiset, viikset lähtevät tummista, suurille kissapedoille ominaisista pilkuista.
Rinnassa pienehkö, mutta rujon näköinen arpi.
Carl omistaa monipuolisen pukeutumistyylin. Väriskaala on kuitenkin suhteellisen rajallinen, yleensä hänen vaatteensa ovat ruskean- tai harmaansävyisiä. Tyypillisiä vaatteita hänen päällään ovat vetoketjuttomat hupparit, reisitaskuhousut sekä valkoiset t-paidat. Ei yleensä liiku lyhythihaisissa paidoissa julkisilla paikoilla, sillä haluaa pitää pistojälkensä piilossa. Kaikki käytännölliset, isolla taskulla varustetut vaatteet ovat suosiossa.
Muutenkin pitkää olemusta tasapainottaa lihakset, joita hän ylläpitää lähes päivittäisellä treenillä ja proteiinipitoisella ruokavaliolla.
Raajat hänellä on pitkät, kuten selkä ja kaulakin, mutta valtavat kädet, joissa on osittain sisäänvedettävät kynnet, herättävät huomiota suhteettomuudellaan. Rystyset ovat aikoinaan murtuneet ja luutuneet sittemmin hieman väärin, joka tuo leveyttä kämmeniin entisestään.
Lihaksikkaiden käsien ansiosta Carlin kallisarvoiset verisuonet ovat aivan ihon pinnassa joista rustottuneet ja arpeutuneet neulanjäljet on helposti erotettavissa rystysistä käsitapiseisiin asti.
Pääväriltään Carlin pitkähkö mutta tiheä turkki on tumma siniharmaa. Tummia kuvioita hänellä on otsassa tummien kulmakarvojen yllä olevat neljä tummaa laikkua, jotka pienenevät päälakea kohden. Samaa tummanharmaata väriä löytyy myös selässä olevista pilkuista koostuvista raidoista, sekä kissoille tyypillisestä hännän raidoituksesta. Tummat silmänaluset johtuvat lähinnä ohuesta karvakerroksesta, Carlilla nimittäin on hyvin tumma pohjakarva. Iho vaalea.
Vaaleampaa sinistä karvaa löytyy kaulasta alaspäin vatsaa pitkin, sisäreisiin ulottuva piirto. Hännänalunen on myös vaalea, kuten käsissä ja jaloissa olevat valkeat sukat. Käsissä vaaleaa kuviota rikkoo tumma laikku, joka on symmetrinen molemmissa käsissä.
Miehellä on pistävänkeltaiset silmät, joissa vihreämpi sävy häivyttyy silmien nurkkia kohden. Silmät ovat muodoltaan kapeat ja pitkät. Hampaat lievästi kellertävät, mutta terävät ja kulmahampaat suuret, jotka paljastuvat pienenkin hymynkareen ilmestyessä herran huulille.
Valkoiset, hieman elottoman oloiset, viikset lähtevät tummista, suurille kissapedoille ominaisista pilkuista.
Rinnassa pienehkö, mutta rujon näköinen arpi.
Carl omistaa monipuolisen pukeutumistyylin. Väriskaala on kuitenkin suhteellisen rajallinen, yleensä hänen vaatteensa ovat ruskean- tai harmaansävyisiä. Tyypillisiä vaatteita hänen päällään ovat vetoketjuttomat hupparit, reisitaskuhousut sekä valkoiset t-paidat. Ei yleensä liiku lyhythihaisissa paidoissa julkisilla paikoilla, sillä haluaa pitää pistojälkensä piilossa. Kaikki käytännölliset, isolla taskulla varustetut vaatteet ovat suosiossa.
MENNEISYYS
Briteissä, Englannissa, tarkemmin Manchesterissa, syntyi amerikkalais-englantilaiselle Victorialle poikalapsi. Isä, Maryn aviomies Stanley Nichols, asui Amerikassa työnsä vuoksi, eikä päässyt todistamaan toisen poikansa ensimmäisiä hetkiä.
Victoria halusi lapsen kasvavan hyvissä olosuhteissa, jotta ei joutuisi kosketuksiin kaiken maailman pahan kanssa, jota Carliksi nimetyn pojan isä teki työkseen. Vanhempi poika, Simon oli kaksi vuotta Carlia vanhempi. Avioero kehittyi juurikin poikien suojelun vuoksi, mutta isän muutettua Manchesteriin avioero ei käytännössä vaikuttanut poikalasten kasvatukseen. Simon ja Carl saivat jo pienenä kulkea äitinsä luota isän talolle, joka sijaitsi samassa korttelissa.
Kaksikon vanhemmat antoivat 5-vuotiaan lapsensa viettää aikaansa kumman vanhemman kanssa tämä halusi ja eronnut pariskunta alkoi miettiä uudelleen avioitumista.
Carlin ollessa kymmenen vanha, isä oli jo näyttänyt pojalle elämän nurjan puolen, jota poika ihaili suunnattomasti. Isä oli huume- ja asekauppias, eikä tämä pysynyt salassa nokkelalta Carlilta Stanleyn yrityksistä huolimatta. Isä oli roolimalli, kuin myös kolmentoista vanha Simon, joka oli jo ehtinyt päästä huumeiden makuun.
11-vuoden vanhana Carl sai nimensä Tomcat, joka johtui hänen charmistaan. Tytöt eivät voineet vastustaa kypsän ja coolin oloista poikaa. 12-vuotiaana Tomcat oli jo myymässä marihuanaa ja välittämässä pillereitä. Näin jatkui pitkään, poika kulki isän ja veljensä jalanjäljissä.
Viidentoista vanhana Carlin virallinen huoltaja, hänen äitinsä Victoria, päätti yrittää parantaa teinipoikansa elämänlaatua ja muutti takaisin vanhempiensa kotikulmille New Yorkin vilinään. Tämä ei toki parantanut, vaan lähinnä vaikutti kriittisesti Carlin loppuelämään. Simon jäi Manchesteriin, se oli Carlille kova pala. Veljekset olivat olleet parhaita ystäviä koko ikänsä. Ainakaan nuorukaisen käytös ei parantunut; ensimmäiset heroiinivedot, ensimmäiset pidätykset...
Teinistä aikuiseksi kasvanut Tom ei ollut päässyt heroiinista irti, mutta pystyi käyttönsä ohella myymään sitä ja muita huumeita. Hän oli kerännyt ympärilleen joukon ystäviä ja kontakteja, joilla hän pystyi varmistamaan elämänsä pysyvän kasassa. Kaikilla ystävillään hän yritti paikata sitä jotain, mikä puuttui. Si, hänen veljensä.
Yksi virhe oli muuttava kaiken; 25-vuotias Carl riitautui paikallisen jengin kanssa, kun hän suuttuneena pirstoi yhden jengiläisen kasvoista puolet luista pienen sanaharkan jälkeen. Uhrille oli jäänyt myös veitsi kylkiluiden väliin, kun kissa oli menettänyt itsehillinnän. Vuorokautta myöhemmin Carlin asuntoon tunkeuduttiin ja hän menetti puoli kiloa heroiinia, joka hänen oli määrä myydä. Kotiinsa puukotettu nuorimies menetti tajuntansa ja heräsi sairaalasta. Hän ymmärsi heti paeta velkojiltaan, selittelyt eivät riittäisi, ja niin matka jatkui Amsfordiin, jonne hän on ehtinyt tehdä pienen jalansijan.
Victoria halusi lapsen kasvavan hyvissä olosuhteissa, jotta ei joutuisi kosketuksiin kaiken maailman pahan kanssa, jota Carliksi nimetyn pojan isä teki työkseen. Vanhempi poika, Simon oli kaksi vuotta Carlia vanhempi. Avioero kehittyi juurikin poikien suojelun vuoksi, mutta isän muutettua Manchesteriin avioero ei käytännössä vaikuttanut poikalasten kasvatukseen. Simon ja Carl saivat jo pienenä kulkea äitinsä luota isän talolle, joka sijaitsi samassa korttelissa.
Kaksikon vanhemmat antoivat 5-vuotiaan lapsensa viettää aikaansa kumman vanhemman kanssa tämä halusi ja eronnut pariskunta alkoi miettiä uudelleen avioitumista.
Carlin ollessa kymmenen vanha, isä oli jo näyttänyt pojalle elämän nurjan puolen, jota poika ihaili suunnattomasti. Isä oli huume- ja asekauppias, eikä tämä pysynyt salassa nokkelalta Carlilta Stanleyn yrityksistä huolimatta. Isä oli roolimalli, kuin myös kolmentoista vanha Simon, joka oli jo ehtinyt päästä huumeiden makuun.
11-vuoden vanhana Carl sai nimensä Tomcat, joka johtui hänen charmistaan. Tytöt eivät voineet vastustaa kypsän ja coolin oloista poikaa. 12-vuotiaana Tomcat oli jo myymässä marihuanaa ja välittämässä pillereitä. Näin jatkui pitkään, poika kulki isän ja veljensä jalanjäljissä.
Viidentoista vanhana Carlin virallinen huoltaja, hänen äitinsä Victoria, päätti yrittää parantaa teinipoikansa elämänlaatua ja muutti takaisin vanhempiensa kotikulmille New Yorkin vilinään. Tämä ei toki parantanut, vaan lähinnä vaikutti kriittisesti Carlin loppuelämään. Simon jäi Manchesteriin, se oli Carlille kova pala. Veljekset olivat olleet parhaita ystäviä koko ikänsä. Ainakaan nuorukaisen käytös ei parantunut; ensimmäiset heroiinivedot, ensimmäiset pidätykset...
Teinistä aikuiseksi kasvanut Tom ei ollut päässyt heroiinista irti, mutta pystyi käyttönsä ohella myymään sitä ja muita huumeita. Hän oli kerännyt ympärilleen joukon ystäviä ja kontakteja, joilla hän pystyi varmistamaan elämänsä pysyvän kasassa. Kaikilla ystävillään hän yritti paikata sitä jotain, mikä puuttui. Si, hänen veljensä.
Yksi virhe oli muuttava kaiken; 25-vuotias Carl riitautui paikallisen jengin kanssa, kun hän suuttuneena pirstoi yhden jengiläisen kasvoista puolet luista pienen sanaharkan jälkeen. Uhrille oli jäänyt myös veitsi kylkiluiden väliin, kun kissa oli menettänyt itsehillinnän. Vuorokautta myöhemmin Carlin asuntoon tunkeuduttiin ja hän menetti puoli kiloa heroiinia, joka hänen oli määrä myydä. Kotiinsa puukotettu nuorimies menetti tajuntansa ja heräsi sairaalasta. Hän ymmärsi heti paeta velkojiltaan, selittelyt eivät riittäisi, ja niin matka jatkui Amsfordiin, jonne hän on ehtinyt tehdä pienen jalansijan.
Muuta pientä:
- Carl käyttää pääasiassa heroiinia.
- Carl myy heroiinia.
- Huumeidenkäytön ja epäsäännöllisen ruokailun vuoksi Carlin paino vaihtelee rajusti.
- Carl polttaa punaista Marlboroa
- Carl on erittäin ennakkoluuloinen tapaus, mitä tulee muihin kuin nisäkäs-anthroihin.
- Puhuu vahvasti brittiaksentilla manchesterin tyyliin.
- Carl on erittäin ketterä liikkeissään, erityisesti perhosveitsen pyörittely sujuu mallikkaasti.
- Carl sairastaa tietämättään C-hepatiittia
- Ikävöi perhettään, erityisesti veljeään.