Post by Alhippa on Feb 28, 2015 19:16:20 GMT 3
Pään malli kannattaa katsoa tästä alemmasta kuvasta, jonka ystäväni Paperiapina ystävällisesti taiteili.
Nimi : Leana Torreya
Lempinimet: -
Ikä : 30 (s. 14.7. eli horoskoopiltaan Rapu)
Sukupuoli : nainen/naaras
Laji / Rotu : Afgaaninvinttikoiran ja juovahyeenan (hyaena hyaena) sekoitus
Kansalaisuus : USA
Ääni: -
Ammatti : Luonto- ja eräopas, sivutoiminen eläintentäyttäjä sekä metsästäjä
Pituus / Paino : 178 cm / 78 kg
Ulkonäkö: (Kuva tulee kun ehdin väsäämään sen.)
Leanan olemus on sopusuhtainen, ja paino tulee hyväkuntoisesta lihaksistosta. Naaraassa on kuitenkin myös terveessä määrin rasvaa, ja hänen muotonsa ovat naiselliset. Leana pysyy hyvässä kunnossa syömällä järkevästi ja liikkumalla kaikkialle joko jalan tai tarpeen vaatiessa julkisilla kulkuvälineillä.
Väritys:
Vaalea, pitkä turkki on tummempien ja vaaleampien raitojen kirjoma.
Kädet ja jalat:
Vahvat mutta solakat raajat päättyvät käsissä viiteen sormeen ja jaloissa (tassut) viiteen varpaaseen. Raajojen raidat ovat miltei mustat ja hyvin selkeät.
Pää:
Kuono ei ole yhtä pitkä kuin afgaanilla, ja rakenne on muutenkin hiukan jykevämpi. Leanalla on hyvin pitkät hiukset, joita hän ei halua leikata lyhyiksi ja jotka hän siksi joutuu käytännön syistä pitämään lähes aina letitettyinä. Korvat ovat juovahyeenamaisesti pystyt ja kolmiomaiset muodoltaan, mutta pörröisemmät.
Silmät:
Kirkkaat ja eloisat, väriltään syvän merensiniset. Pupilli on pyöreä.
Häntä:
Tässä kohtaa Leanalla on pieni mutaatio, sillä hänen häntänsä on muutamien ylimääräisten nikamien ansiosta melko pitkä. Se on myös hyvin pörröinen.
Vaatetus:
Erilaiset maastokuvioiset ja maaston väriset vaatteet ovat suosiossa naaraan tehdessä oppaan työtään. Metsästäessään hän käyttää usein jotakin kirkkaan oranssia vaatekappaletta, jottei joutuisi itse ammutuksi. Kotonaan Leana pukeutuu rennosti pehmeisiin ja mukaviin vaatteisiin, joiden väri voi vaihdella paljonkin. Kaupungilla kulkiessaan naaras suosii siistin ja "tavanomaisen" vaikutelman antavia vaatteita, yleensä pitkähihaista paitaa, farkkuja ja tummaa takkia. Kesäisin hänet saattaa nähdä vaaleassa topissa ja iloisen värisessä, polvipituisessa hameessa. Kenkien käyttö on tämän leidin mielestä aivan yliarvostettua, tosin talvisin hän suojaa tassunsa luonnonkumipohjaisilla huopatossuilla. Leana ei ole mikään miestennielijä tai baarikärpänen, mutta kyllä hänen vaatekaapistaan löytyy myös muutama tuhmempi ja paljastava asu sekä pari hienompaa tummaa pukua ja mekkoa. Koruja Leanalta ei löydy kuin parin hopeisen rannerenkaan ja kaulakorun verran. Hiuskoristeina toimivat usein luonnosta poimitut, puhdistetut linnun sulat.
Luonne:
Lyhyesti tiivistettynä Leanaa voisi sanoa hyvin uskolliseksi, rauhalliseksi ja äidilliseksi olennoksi. Hän osaa ajatella loogisesti, eikä joudu kovin helposti paniikkiin ongelmatilanteissa. Nämä ominaisuudet ovat hänelle suureksi hyödyksi työssään, sillä luonto osaa monesti heittää yllätyksiä naaraan polulle.
Muita anthroja kohtaan Leana on ystävällinen, ja muutenkin hyvin ulospäin suuntautunut. Hän saattaa ryhtyä keskustelemaan tuntemattomien kanssa, etenkin jos nuo vaikuttavat yksinäisiltä tai hylätyiltä. Kuitenkin Leanasta löytyy varovainen puolikin, eikä hän yleensä anna rahaa kerjäläisille ellei sitten satu kantamaan paria pientä kolikkoa taskussaan. Myös laukustaan hän pitää hyvää huolta kaupungilla liikkuessaan, ja huutelee aina perään jos näkee jonkun olevan vähällä unohtaa lompakkonsa kaupan kassalle tai muuta vastaavaa.
Naaras ei ole kovinkaan innokas siivooja, mutta hän pitää kotinsa sen verran siistinä ettei sentään huku omiin irtokarvoihinsa, hiuksiinsa ja pölypalloihin. Lattian lakaisu ja pyyhintä ovat naaraan mielestä kohtuullisen mukavia askareita, kuten myös tiskaaminen, mutta pölyjen pyyhkimistä hän vihaa yli kaiken.
Tiukan paikan tullen naaras yrittää aina ensin puhua vastapuolelle järkeä, tai paeta jos puhuminen ei tahdo auttaa. Vain nurkkaan ahdistettuna Leana puolustautuu, ja pahin mitä hän voi vastustajalleen tehdä on purra tuota sopivan hetken tullen. Naaraan leuoissa on voimaa, kiitos juovahyeenapuolen.
Menneisyys :
Leanan isä oli vaalea ja komea afgaaninvinttikoira, ja äiti juovahyeena. Kuinka nämä kaksi oikein olivat tavanneet ja päätyneet yhteen, sitä ei Leana koskaan saanut tietää. Kaikesta huolimatta pikku raitaturkki eli varsin onnellisen lapsuuden vanhempiensa luona, lähellä Amsfordin kaupunkia mutta kuitenkin niin kaukana maaseudulla että lähistöllä oli peltojen lisäksi myös metsiä. Leanan vanhemmat pitivät pientä maatilaa, ja hänen isänsä kävi silloin tällöin metsästämässä. Näille retkille pikku Leana pääsi mukaan vartuttuaan tarpeeksi.
Maatilan lisäksi metsä oli Leanalle toinen koti, ja hän jopa yöpyi siellä välillä – tosin vasta pyydettyään luvan äidiltään ja isältään. Näin naaraasta kasvoi luontoa rakastava olento, ja hän tiesi jo hyvissä ajoin tahtovansa isona luonto- tai eräoppaaksi. Siten hän voisi jakaa luonnon ihmeet muidenkin kanssa, etenkin kaupunkilaisten jotka tahallaan tai tahtomattaan olivat vieraantuneet luonnosta.
Opinnoissaan Leana pärjäsi kohtuullisesti. Luonnontieteellisissä aineissa hän pärjäsi hyvin, mutta yleisesti ottaen naaras oli keskitasoinen oppilas: Ei luokan paras, mutta ei myöskään huonoin. Häntä ei myöskään juurikaan kiusattu, tosin joskus jotkut urospuoliset oppilaat saattoivat vetää kiusallaan Leanan letistä tai nykäistä hänen hännästään. Leana ei kuitenkaan ollut moksiskaan moisesta, jäihän hän metsässä seikkaillessaankin välillä kiinni pensaisiin tai oksiin.
Luonto- ja eräoppaaksi kouluttautuessaan Leana oppi monia uusia asioita. Samalla hän mieltyi metsästysjouseen, oppien käyttämään sitä varsin taitavasti. Hän tutustui myös erään ystävänsä välityksellä eläinten täyttämiseen, ja huomasi pitävänsä puuhasta vaikka ei ollutkaan siinä kovin etevä. Hiljalleen Leanan taidot kuitenkin kehittyivät, ja hän alkoi ottaa vastaan täyttöpyyntöjä isänsä metsästystovereilta pientä rahallista korvausta vastaan.
Amsfordin kaupunkialueelle Leana joutui muuttamaan, kun hänen vanhempansa päättivät myydä maatilan. Päätös ei ollut nuorelle anthrolle mieleinen, mutta hän ymmärsi sen kuitenkin. Vanhemmilla alkoi jo olla ikää, eivätkä he enää jaksaneet edes tyttärensä avustuksella pitää tilaa pystyssä. Niinpä vanha pariskunta osti itselleen pienen, kunnostuskelpoisen omakotitalon kaupungin liepeiltä, kun taas Leana päätyi kotoisaan kerrostalokaksioon kirjaston lähelle. Hän kuitenkin käy usein vierailulla vanhempiensa luona, tehden pieniä eläintentäyttötöitä noiden pihalla olevassa vajassa silloin kun sattuu saamaan tilauksen. Ne ja oppaan työt tuovat naaraalle sen verran rahaa, että hän saa pidettyä katon päänsä päällä ja leivän pöydässä. Eikä naaras näillä näkymin mistään suuremmasta edes haaveile, ollen tyytyväinen hiljaiseen elämäänsä.
Muuta:
- Yksi Leanan täyttämistä linnuista (kottarainen) on päätynyt Amsfordin Luonnontieteellisen museon kokoelmiin
- Herkuttelee mielellään viikonloppuisin leipomalla itse jotakin hyvää, ja viemällä leipomuksia sitten tuliaisiksi vanhemmilleen.
- Käy välillä vanhempiensa luona syömässä.
- Ei oikein pidä alkoholista, eikä siksi pyöri baareissa tai vastaavissa paikoissa.
- Omistaa vain muutaman hyvän ystävän, vaikka onkin avoin ja ystävällinen persoona
- Leanan omistama jousi on 62-tuumainen vastakaarijousi (Martin Hunter Recurve Bow); vertailun vuoksi Leanan oma pituus on noin 70 tuumaa.
- Leana kuljettaa joustaan nimenomaan vastakaarijouselle tarkoitetussa laukussa, johon sopivat myös nuolet, huoltotarvikkeet sekä pieni ensiapupakkaus; laukkuun kiinnitetyn hihnan ansiosta sitä voi kantaa myös selässä.