Post by Squan on Apr 20, 2015 20:59:21 GMT 3
Aiyana Davidtz
Kutsumanimi – Aiyana
Suuntautuminen – Biseksuaali, sinkku tällä hetkellä
Ikä – 23 vuotta, 14.2
Laji ja rotu – Antilooppi, hyppyantilooppi
Kansalaisuus – Nykyään amerikkalainen, omaa myös Etelä- Afrikan kansalaisuuden
Kieli – Englanti ja afrikaans
Ammatti – Hieroja, sivubisneksenä yrttien kasvatus ja myynti (laillisten yrttien lisäksi mm. kannabista)
Asumismuoto – Taajama-alueen ulkopuolella, pienessä omakotitalossa
© Fuzzy
Muita kuvia
x Ylävartalokuva (lyijykynä) © Squan
x Halloween 2015 © Blain
Ulkonäkö
Ulkopuolisesti Aiyana on siro ja kaunispiirteinen antilooppi, joka ei omaa suurta lihas- tai rasvakerrosta kehossaan. Häneltä ei siis löydy juurikaan ylimääräistä, mutta kroppa on kuitenkin suhteellisen sopusuhtainen ja kaunis muodoltaan. Aiyanaa voitaisiin kuvailla myös heiveröiseksi, koska pituutta neidiltä löytyy vain n. 155cm. Kovin naisellisia kurveja ei antilooppi neidolta löydy, kuppikoon ollessa vain juuri ja juuri 70B. Vyötäröseutu on kapea, ja lantio samaa luokkaa kuin hartiatkin, noin suurin piirtein. Jalat hänellä on pitkähköt ja hoikat, ehkä hieman tikkumaisetkin, mutta niistä löytyy paljon räjähtävää voimaa ja nopeutta tarvittaessa. Karvan väritys neidillä on vaaleanruskea, jossa esiintyy paikoittain tummempaa ruskeaa ja mahan alue on täysin valkoinen. Eli siis omaa täysin hyppyantiloopille yleisen värityksen (hyppyantiloopin väritys)
Kasvot Aiyanalla on siron puoleiset. Hänellä on ilmeikkäät lähes kokonaan mustat silmät, joiden päältä menee kapeat tummanruskeat (lähes mustat) juovat, jotka alkavat ohimolta ja jatkuvat suupieleen asti. Muuten hänen kasvot ovat valkeat. Hyppyantilooppien lajin mukaisesti Aiyanalla on myös suurehkot korvat sekä suorat sisäänpäin kaartuneet sarvet. Häneltä löytyy vasemmasta korvasta kaksi pientä reikää, jossa toisessa käyttää yleensä sulkakorvista, ja ylemmässä reiässä vaatimatonta niittikorua.
Hiukset neidolla on vaaleat, ja jostain syystä juuri hänellä on tummanruskea, vaikka Aiyana ei ole koskaan niitä värjännyt. Laadultaan hiukset ovat karheat ja paksut, joissa esiintyy luonnonkiharaa tai enemmänkin lainetta. Aiyana ei kuitenkaan ole mikään täysin käkkäräpää. Hiuksiaan hän pitää lähes aina keskijakauksella, ja usein miten ne ovat auki.
Vaatetus, jota antilooppi neitokainen käyttää on luonnonkuiduista valmistettuja. Vaatteiden värit ovat aina maltillisia ja luonnonläheisiä, sekä niissä on ripaus afrikkamaisuutta. Linjat ja leikkaukset ovat melko selkeitä ja yksinkertaisia, turhaa koreilua ja hienostelua välttäen. Hän ostelee vaatteitaan kirpputoreilta ja, jos ostaa täysin uutta vaatetta kaupasta tulee sen olla käsintehty. Eli pääosin neitokaisen vaatteet koostuu erilaisista bonzoista, tunikoista, tuubitopeista, mekoista ja neulepaidoista. Housut, jotka näkee Aiyanan päällä, ovat usein mustat pillifarkut tai sitten hän on pukeutunut pitkään hameeseen. Sisällä ollessaan neitokainen kulkee usein paljas varpaisin ja ulkona ollessaan on hän vetänyt jalkoihinsa kiilakorkoiset tai tasapohjaiset saapikkaat.
Aiyana on luonteeltaan ystävällinen, rehti, rauhallinen ja sosiaalinen. Hän on hyvin epäitsekäs antrho, joka pistää ympärillään olevien henkilöiden hyvinvoinnin omansa edelle. Neito myös mielellään tutustuu uusiin kasvoihin, eikä koe oloaan vieraaksi, vaikka olisi jonkun vasta hetki sitten tavannut. Hänellä on tapana keskustella tuttavallisesti sekä ystävällisesti, lämpöisellä äänensävyllä jokaisen kanssa. Hyvän keskustelutaidon lisäksi nainen on aivan loistava kuuntelija, joka on aidosti kiinnostunut toisten asioista. Jotenka Aiyanan seurassa tuntee olonsa turvalliseksi ja pidetyksi useimmiten. Antilooppi ei koskaan tuomitse ketään, vaan pyrkii tulemaan kaikkien kanssa toimeen, mutta jos joku henkilö tuo ilmi, ettei pidä Aiyanasta niin nainen ei koe tarvetta olla sellaisen kanssa. Vaan mielellään sitten vaikenee ja väistää tälläistä henkilöä jatkossa. Hän ei halua harmeja itselleen tai toiselle.
Aiyana kuulostaa oikealta huonojen päivien pelastukselta, eikö? No, sitä neiti onkin suurimmaksi osaksi, mutta hänellä on myös taipumus olla surullinen, jolle ei voi oikeastaan mitään. Antilooppi sairastaa maanis-depressiota. Hänellä on selviä hyviä ja huonoja kausia. Hyvinä kausina hän on juuri tuollainen niin, kuin kuvailin aikaisemmin. Huonoina taas Aiyana on hyvin masentunut. Neito kantaa painavaa taakkaa selässään. Taakka on täynnä surua ja vastoinkäymisiä, joista nainen ei osaa kenellekään puhua. Koska kokee luottamusongelmia eikä osaa ilmaista pahaa oloaan kellekään, jolloin pitää ainoastaan sitä sisällään. Välillä huonot kaudet ovat lievempiä, joskus ne tosiaankin lyö Aiyanan vasten maata ja maailma tuntuu kaatuvan päälle. Silloin antilooppia ei juuri näy julkisissa paikoissa, vaan tuo lukkiutuu kotiinsa, pois katseiden alta. Sekä on hyvin ahdistunut, eikä meinaa saada sanaakaan suusta ilman kyyneleitä.
Ja tämän kaiken voi huomata, jos osaa oikein tarkkaan katsoa niin sanotusti pintaa syvemmälle. Sieltä voi paljastua hyvin tunteitaan pidättelevä, alakuloinen nainen, joka osaa vain peittää sen kaiken. Miksikö hän sitten peittää tuon kaiken pahan, jota kantaa sisällään? Siihen Ayianakaan ei osaa vastata suoraan. Ehkä hän haluaa suojella itseään. Kun hän ei näytä olevansa heikko niin kukaan ei voi vahingoittaa häntä lisää, tällä periaatteella se noin niin kuin suurin piirtein meni vuosia sitten, kun Aiyana asui Etelä-Afrikassa. Enää hän ei tuota käyttäytymispiirrettä tarvitsisi, mutta se on ikään kuin jäänyt päälle joka vaikeuttaa elämistä suunnattomasti ja on muokkautunut osaksi hänen luonnetta.
Antiloopin rakkauselämä on aika vaisun puoleinen. Hän ei ihastu helposti kehenkään ja ajatteleekin, ettei kukaan häntä edes huolisi. Joten voitte kuvitella, ettei Aiyana osaa vastaanottaa kiinnostuksen merkkejä saatika lähettää niitä itse. Toki hänen ystävällisen ja mielekkään käyttäytymisen voi jotkut luokitella flirttailuksi, vaikka nainen ei lähes koskaan varsinaisesti flirttaile. Mutta jos antilooppi joskus ihastuukin tai, jopa rakastuu niin kyseinen henkilö voi olla nainen tai mies ja iällä ei ole suurta merkitystä. Ayiana arvostaa aitoutta.
Historia
Aiyana syntyi Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa varakkaaseen perheeseen. Tyttösen isä Omarr oli menestynyt timanttikauppias, joka myös oli osallisena timanttikaupan ohella pariin Etelä-Afrikan tunnettuun timanttikaivokseen (pienellä prosentilla tosin), ja äiti Tanesha taas vuorostaan oli vähemmän tuloja saava hieroja, mutta Omarrin tulot tekivät perheestä varakkaan sekä tunnetun.
Aiyana oli hyvin toivottu sekä haluttu tyttölapsi, kun hän syntyi. Sillä perheeseen oli 3 vuotta sitten syntynyt kaksoispojat Fynn ja Chike. Poikakaksosten syntymä oli pariskunnalle todellinen yllätys, sillä he olivat valmistuneet vain yhden lapsen tuloon, mutta saivatkin ”kaksi yhdellä iskulla”. Yllätyksestä päästiin nopeasti yli, vaikka suunnitelmiin tulikin pieni mutka. Omarr ja Tanesha olivat alkujaan halunneet vain kaksi lasta, tytön ja pojan. Mutta eivät kuitenkaan olleet pahoillaan kahden pojan syntymästä, vaan hyvin tyytyväisiä, sillä eihän kukaan voi hallita/ päättää lastensa sukupuolta, sieltä tulee mitä tulee. Parin vuoden päästä kerättyään rohkeutta ja hautoen asiaa päättivät pariskunta kuitenkin kokeilla, jos saisivat sen toivotun tyttölapsen. Päätökseen vaikutti myös se, että Taneshalle oli iskenyt aivan valtava vauvakuume, kun Fynn ja Chikekin alkoivat olla jo isompia. Omarr ja Tanesha yrittivät ja yrittivät, mutta toivottua raskautta ei saatu aikaa, ei sitten millään. Se turhautti suuresti, ja pian pariskunta päätti etteivät enää yrittämällä yritä. Tämän päätöksen jälkeen tapahtuikin ihme. Ja näin Aiyana sai alkunsa – onni tapahtui.
Tytön lapsuus meni täydellisesti. Hänellä oli rakastavat vanhemmat ja kaksi yli vilkasta, mutta tärkeää veljeä jotka eivät koskaan jättäneet pikku siskoaan leikkien ulkopuolelle. Sisarusten läheiset välit säilyivät koko lapsuuden ajan. Ja mitä vanhemmaksi he karttuivat, sitä suojeluhaluisimmiksi veljekset muuttui Aiyanaa kohtaan. Teini-iässä, kun antilooppi tyttöstä alkoi pojat kiinnostaa, oli kaksosten oikea homma pilata jokainen Aiyanan ”juttu”. Osittain suojelusyistä ja osittain aivan vain kiusanteosta, olivathan kaksoset aikamoisia kiusankappaleita. Asiaan ei myöskään auttanut se, että lasten isä yllytti poikiaan moiseen puuhaan. Omarrin tyttäreen ei kuka tahansa koskisi.
Se oli isän tavoite, mutta toisin kävi. Aiyana oli teini-iässä hyvin seikkailun haluinen ja eräänä iltana, kun neitokaisen piti kävellä kirjastosta kotiin sattui jotakin, joka jätti nuoreen naisenalkuun ikuiset arvet. Antilooppi päätti sillä kotimatkallaan käyttää oikoreittiä, joka lyhentäisi matkaa selvästi ja ajatteli siten olevansa nopeammin kotona. Reitti toisinaan ei ollut hänelle kovin tuttu, mutta uskoi osaavansa mennä sitä kautta. Uskomus oli väärä. Hän eksyi. Eksymisestä huolimatta tyttö yritti pysyä rauhallisena ja kierteli ympäriinsä, että löytäisi edes jonkun tutun tien. Kyllä minä löydän täältä kotiin, tiedän sen. Kun hortoilu muuttui minuuteista tunneiksi, päätti Aiyana pyytää seuraavalta vastaantulevalta henkilöltä neuvoa. Se oli ainoa keino. Pian vastaan käveli kaksi mieshenkilöä. Miehet epäilyttivät sarvipäätä suuresti ja ajatus juttelemisesta heille, sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkärankaa. Mutta, pakko mikä pakko. Aiyana nielaisi raskaasti ja vetäisi keuhkonsa täyteen ulkoilmaan, jonka jälkeen asteli miesten eteen.
”Anteeksi, että häiritsen. Mutta tarvitsen apuanne. Tiedättekö missä päin on Ellis Park?” Ellis Parkin löytäessään olisi kotiin suunnistaminen helpottunut huomattavasti, mutta miehet ei tuntunut olevan kovin avuliaita. He olisivat voineet vastata Aiyanalle ystävällisesti kertoen missä päin Ellis Park on, mutta sen sijaista miehet kääntyivät supisemaan keskenään, jonka jälkeen toinen heistä päästi suustaan pelottavan naurahduksen. Siinä vaiheessa nuori antilooppi perääntyi ja näki parhaakseen poistua paikalta. Miehet eivät vaikuttaneet hyvää tahtovilta auttajilta, vaan he olivat täysin erimaata. Heillä oli varmasti jonkin sortin pahoja mielessä! Aiyana yritti mahdollisemman nopeasti livistää karkuun nopeilla jaloillaan, mutta tuuri ei ollut tällä kertaa tyttösen puolella, sillä hänen pako saatiin estettyä ikävästi.
”Älähän nyt karkaa. Eikö sulle oo opetettu käytöstapoja, tyttökulta? Ei sitä vaa tollee poistuta näil kulmil” toinen miehistä lausui ja samalla hipaisi tytön siroja kasvoja. Sen jälkeen kojoottiantrho, joka seisoi tämän puhuvan henkilön vierellä, otti antiloopista tiukan halausotteen, ettei nuori pystynyt edes käsiään liikuttamaan. Loppu tapahtumat olikin arvattavissa, kun alligaattori alkoi riisua nuoren naisen housuja väkisin tuon vänkäillessä vastaan niin kovaa kuin suikin pystyi, mutta turhaan… Miehet saivat sen mitä halusivat.
Tapahtuneesta kului päiviä, jotka muuttuivat kuukausiksi ja siitä vuosiksi, eikä raiskaus koskaan kantautunut toisten korviin. Aiyana vaikeni tapahtuneesta kokonaan, sillä syytti itseään siitä ja häpeili asiaa aivan älyttömästi. Hän ei uskaltanut kertoa raiskauksesta kenellekään. Siitä raskas taakka sai alkunsa hänen hartioillaan, mutta elämää oli kuitenkin elettävä eteenpäin. Eikö totta? Nainen yritti sulkea traumat pois mielestään ja unohtaa tapahtuneen. Hän ajatteli, ettei niin ole koskaan käynyt ja sulki sen taakseen. Se ei kuitenkaan onnistunut tuosta noin vaan, sormia napsauttamalla. Asia painoi joka päivä Aiyanan mieltä, varsinkin se tuli esille unissa, joita toisaalta voisi kutsua ahdistaviksi painajaisiksi ja hiljalleen siitä kehkeytyi ”mielen sairaus” , joka oli tässä tilanteessa maanis-depressio.
Ja maanis-depression takia hän lopulta muutti pois Etelä-Afrikasta. Kotimaan alkaessa tuntumaan piinaavalta selviytymiseltä, joka ikinen päivä. Aiyana oli henkisesti puhki, hän ei jaksanut enää. Mutta siitä huolimatta halusi antaa itselleen vielä mahdollisuuden aloittaa kaiken alusta. Vanhemmat olivat muuttoa aluksi vastaan, mutta lopulta suostuivat rahoittamaan Aiyanan toivomuksen, ja pian neitokainen lensikin Afrikasta Amerikkaan matkalaukut mukanaan. Omarr ja Tanesha antoivat myös tyttärelleen starttirahaa, että hänellä on riittävä resurssit aloittaa ”uusi elämä” ja ehkä vähän ylimääräistäkin tuli annettua, kaiken varalle (Aiyanalle toimiva maanis-depressio lääkitys, kun ei ole halvimmasta päästä). Ja näinpä antilooppi eksyi loppujen lopuksi Amsfordiin, jossa pääsi aloittamaan elämäänsä uuden luvun.
Perhe
Isä Omarr
Äiti Tanesha
Veljet Fynn ja Chike
Muuta tietoa
x Diagnosoitu maanis-depssio eli kaksisuuntainen mielialahäiriö (2 tyypin, jossa ei esiinny maniaa)
x Aiyanalla on lääkitys, joka on selvästi lieventänyt sairautta ja hänellä on lääkityksen myötä tullut oireettomia jaksoja.
x On siis ns. yrittäjä, tekee hierontoja (klassista) kotonaan siihen tarkoitukseen olevassa huoneessa. Myy kaikenlaisia yrttejä (jotka soveltuu ruonteosta kivunlievittämiseen) ja kannabista, silloin tällöin myös sieniä.
x Kasvattaa yrttejä ja huumaavia aineita omakotitalonsa alakerrassa, johon on rakennettu kasvatusta varten tarvittavat välineet sekä tilat kuten lamput, lämpöeristykset ja toimiva ilmanvaihto.
x Masennus kausinaan Aiyana ei tee töitä, mutta hän määrittelee sen itse kykeneekö työntekoon vai ei.
x Aiyana on joutunut raiskauksen uhriksi kerran, asuessaan Etelä-Afrikassa. Siitä johtuen saattaa saada paniikkikohtauksen joutuessaan miehen kosketelluksi epämieluisalla tavalla.
x Ei omista autokorttia, kulkee ekologisuuden vuoksi joukkoliikenteellä.
x Ei juo eikä polta, käyttää vain ja ainoastaan kannabista silloin tällöin, kun haluaa saada ajatuksensa pois kaikesta ikävästä.
x Aiyana uskoo kaikkeen hengelliseen ja omistaa heilurin (ennustusvälineen)
x Todella hyvä laulaja, mutta laulaa pääosin suihkussa, kun kukaan ei kuulemassa
x Aiyana on vegetaristi