Post by Deleted on Oct 5, 2015 20:46:52 GMT 3
We're celebrating
We're alive
We're all kings
Today we kill
There's no lies
We are whole once again
Tomorrow we die
We're alive
We're all kings
Today we kill
There's no lies
We are whole once again
Tomorrow we die
Nimi: Damian Ridley Stratton
Petonimi (jengi): Alligator
Ikä: 30
Skp: Mies
Laji: Jaguaari
Suuntautuminen: Hetero
Pituus: 185 cm
Paino: 75 kg
Työpaikka: Työtön/Yksi kolmesta pomosta rikollisessa moottoripyöräkerhossa OUTLAW BEASTS.
Ääni: Steve Blum, ääninäyttelemässä Vladimir Alexandrovich Zadornovia (KUUNTELE)
Tunnuskappale: Combichrist - Maggots At The Party (KUUNTELE)
Ulkonäkö:
Hahmottamiskuvia vartalon tyypistä
Arpi- ja lävistyskartta
Kuva nykyisestä hammaskalustosta
Kenen tahansa silmin Damian yleisesti näyttää punkkari/rock- henkiseltä ja erittäin hankalasti lähestyttävältä persoonalta, jopa sellaiselta, jota ei edes tee mieli lähestyä. Hänen ulkonäkönsä huokuu ns. pahan pojan lookkia, eikä hän näytä miltään puhtaalta pulmuselta. Miehen silmissä on erittäin ahdistava, läpitunkevan pistävä katse, joka näyttää jopa pelottavalta. Kirkkaan vihreän sävy, kera keltaisen renkaan pupillin tyvessä, tekee katseesta entistä pistävämmän.
Rakenteeltaan mies on melko normaali, ei lihava, eikä luuviulu. Uimarien kroppa voisi vastata miehen lihaksistoa, atleettinen, mutta ei mikään pumppis. Mies on myös kissaeläimille tyypilliseen tapaan jäntevä ja nopea. Miehen pää on jaguaareille tyypillinen, voimakas ja jykevä. Lihaksisto on erottuvaa ja sitä on, mutta rasvaprosenttiakin on kuitenkin niin, että sixpack ei ole täysin näkyvillä. Selkä on pitkähkö, mutta kroppa on silti hyvässä tasapainossa. Häntä on jaguaareille tyypillinen, suorahko, joka kuitenkin päästä taittuu yleensä pieneksi koukuksi. Käsissä on viisi sormea ja sormen päissä mustat, terävät kynnet. Sormissa on myös tummat anturat. Käsien kynsiä mies ei pysty vetämään sisään, toisin kuin kissamaisten jalkojensa kynnet tämä pystyy.
Miehen hiukset ovat parran lisäksi tummanruskeat. Hiukset ovat keesinä pystyssä ja hiukset loppuvat takaraivolle. Silmät ovat pistävän vihreät, mutta aivan pupillien ympärillä on ohut keltainen rengas. Miehen iho on tummanharmaata, eli anturat, ikenet, nenä, korvien iho, on harmaata. Syvempi iho on vaaleaa, eli arvet ja kieli on vaaleat.
Pukeutuminen/tyyli:
Mies pukeutuu yleisesti rock/punk- tyylisesti. Tummahkoja vaatteita, ketjuja, tatuointikuviota, niittejä ynnä muuta sellaista. Miehellä on kasvoissaan useampia lävistyksiä kuten vasemmassa alahuulessaan, oikeanpuoleisessa sieraimessaan, kaksi kulmakorua vasemman silmänsä kulmassa ja yhteensä seitsemän korvalehdissä. Vasemman rintamuksen nänniä koristaa myös lävistys. Jaguaarin kaulalla voidaan nähdä lähestulkoon aina musta huivi, jossa on kuviona valkealla printattu jaguaarin kallo. Prätkällä ajaessaan mies vetää huivin alakasvojensa eteen niin, että huivin kallon alaosa on samassa kohdassa, missä rakenteellisesti miehen luut menevät näin.
Arvet/vammat:
(Katso arpi- ja lävistyskartta kuva) Mies on aggressiivisuutensa ja äkkipikaisuutensa takia ruumiillisesti melko kovia kokenut, joka näkyy heti ulkokuoressa. Osa arvista on saatu ihan omien vanhempien kätösistä ja loput tappeluista. Mies on ollut vammojensa takia useampaan kertaan tehohoidossa ja hengenlähtö ollut lähellä monestikin. Oikeanpuoleisessa korvalehdessä miehellä on luodinreikä ja kasvojen yli menee kolmen arven raapaisujälki. Näyttävät arvet myös liukuvat miehen rintaa alaspäin, sekä alavatsassa on myös ilkeän näköinen raapaisuarpi. Kummassakin käsivarressa on myös samankaltaiset arvet. Selässä, lähtien oikeasta lavasta miehellä lähtee suurehko arpi alaspäin kohti ristiselkää. Jaloissa miehellä on arpia myös oikean jalan pohkeessa ja vasemman jalan reidessä. Pienempiä arpia ja ruhjeita löytyy myös, mutta nämä ovat hautautuneet turkin alle. Miehen hammaskalusto on myös jouduttu laittamaan uusiksi. Tämän tapaturma-alttiuden vuoksi hampaat ovat korvattu metallisilla, kulma-hampaat ovat kullattu.
Väritys:
Miehen väri ei ole musta kuten mustalla jaguaarilla, eikä keltainenkaan, niinkun tunnetumpi jaguaarin väritys. Tämän väri on hyvin haalea musta, eli pilkkujen pigmentti erottuu kuitenkin selvästi. Tässä muutama esimerkkikuva googlen syövereistä: kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4, kuva 5.
You said we bring it to the party
We're out of line
So we bring it all right
And we're done playing games
All roads we stir up
They're all bedazzled all night
Come on maggots its a party
Tonight we're not drinking alone
Come on maggots its a party
It's time for death-disco-punk and rock'n'roll
Moottoripyörä/kerho:
Kerholiivin selkälogo
Kuva pyörän satulan materiaalista (googlesta pöllitty)
(Itse pyörästä tulee kuva myöhemmin)
Damianilla on alusta loppuun itse rakennettu pyörä, jonka teemana on mikäs muukaan kuin alligaattori. Pyörä on massiivinen, mutta nopea. Keulassa on alligaattorin päätä kuvaava muotoilu, sekä pyörän satula on alligaattorin nahkaa.
Luonne:
Gator on luonteeltaan yksinkertaisesti hyvin raaka ja kylmä tapaus. Minkään näköistä moraalia tältä paskiaiselta on turha odottaa. Jaguaari on nimittäin hyvin itsekeskeinen ja oman käden oikeutta noudattava rällästäjä. Kaiken kukkuraksi tällä kaverilla ei ole hermoja, tai pinnaa sanaksikaan. Kun Damian raivostuu, se tapahtuu silmänräpäyksessä ja räjähdysmäisesti, siinä ei ole sijaa neuvotteluille. Ja sanottakoon vielä se, että tuohon raivostuttamiseen ei edes sinäänsä vaadita paljoa, joten sanojaan saa kaverin seurassa jopa varoa, ellei ole ansainnut jaguaarilta kunnioitusta omakseen.
Nopean syttyvyytensä ja ajattelemattomuutensa vuoksi, mies usein laukoo ajatuksensa ilmoille, ennen kun miettii, että olikohan se aivan järkevää sanottavaa. Tuon takia myös hän on hyvin suorasanainen, eikä juuri kykene pitämään asioita sisällään.
Damian kunnioittaa ainoastaan kahta veljeään, sekä moottoripyöräjengiään. Jengille tämä vielä voi ”räjähtää”, mutta veljilleen ei missään tapauksessa, varsinkaan vanhimmalle veljeksistä. Kun mieheltä ei löydy kunnioitusta ketään tämän sakin ulkopuolista kohtaan, tämä käyttäytyykin näitä kohtaan ihan miten itseä huvittaa. Hänen moraalinpuutteensa mahdollistaa myös sen, että nyrkiniskulta ei välttämättä välty nainenkaan.
Jaguaari vihaa lakeja, sääntöjä ja poliiseja yms. Hän kehittelee itse omat lakinsa ja toimii näiden mukaan, eli toisin sanoen perseilee miten tykkää. Jollain tasolla hän kuvittelee olevansa lain yläpuolella ja näkee vain oman napansa ja sen tarpeet.
Gatorilla on ongelma aggressiivisuutensa kanssa (jota hän itse tosin ei näe ongelmana). Mies käyttää myös alkoholia, tupakkaa, sekä silloin tällöin muita huumausaineita. Alkoholin/huumeiden vaikutuksen alaisena miehen aggressiivisuus ja hyökkäävyys pahenee entisestään.
Jaguaari ei ole mitenkään tyhmä aivoiltaan, hänen ylitsepursuava temperamenttinsa vaan estää sen esiin pääsemisen. Mies ei halua olla kenenkään (lukuunottamatta veljiään) käskytyksen alla, vaan pyrkii hyvin usein itse käskyttämään. Hän kun on sitä mieltä, että häntähän ei käske tai määrää kukaan, eli ei tippaakaan nöyryyttä.
On yksi asia toki mitä mies arvostaa yli kaiken. Yllä mainittu moottoripyöräkerho ja moottoripyörät. Kerho on Gatorille koti ja turva, oma linna ja perhe, millään muulla ei ole väliä. Mies antaa elämällään suunnattoman panostuksen ihan vain tähän kerhoon, hän on hyvin omistautunut asialle.
Mies on seksuaaliselta suuntautumiseltaan hetero. Elämänkumppania tämä ei todellakaan vielä mieti, mutta jos hän sellaisen joskus tulee hommaamaan, täytyisi naisen olla jokaiseen miehen pyyntöön/käskyyn alistuva, eikä silmille hyppimistä sallittaisi. Yksittäisenä seksikumppanina mies himoaa tuhmia naisia, jotka pitävät rajuista otteista ja leikeistä.
Damian ei ole sinäänsä vaikeasti lähestyttävä, hänen seurassaan saa vaan varoa sanomisiaan, jos ei tätä entuudestaan tunne niin hyvin, että olisi ansainnut edes jonkinnäköistä arvostusta mieheltä.
Miehessä elää myös jonkinmoinen rasisti. Hän pitää homoja/lesboja vääristyneinä, sekä naisia alempiarvoisena, kuin miehiä. Hänellä on myös omia pieniä puistatuksia moneen muuhunkin asiaan.
Now we're wasted
Trying to score
Standing still
It means nothing at all
We ain't trying what we got
What we want is a thrill
You know we want it all
She said I wanna another bottle
So do I
No need to put up a fight
No need to twist my arm
I'm already fucked
I've still been drinking all night
Menneisyys:
Damian syntyi sellaiseen perheeseen, jonka ei olisi pitänyt hankkia lapsia koskaan. Ei sitä ehkä kuulu edes perheeksi sanoa, jos paremmin kuvaa narkomaani mies ja narkomaani nainen, jotka asuivat kimpassa, käyttivät aineita, nussivat ilman ehkäisyä ainepäissään ja kas kummaa, lapsia putkahti maailmaan. Nämä vanhemmat eivät olleet parhaasta päästä tosellakaan, vaan sitä alinta pohjasakkaa mitä maa päällään kantaa. Vanhemmat tappelivat paljon ainepäissään ja purkivat aggressioitaan lapsiin pahoinpitelemällä ja nuhtelemalla. Eihän nämä lapset olleet mitenkään toivottuja, miksi niitä rakastettaisiin. Damianilla oli samassa perheessä itseään seitsemän vuotta vanhempi veli, Rogur, joka oli jo kokenut hyvän palan pahoinpitelystä. Nyt vanhemmat saivat siis toisenkin ”nyrkkeilysäkin”.
Pahoinpitelyä ja rankkaa elämää lapsille kertyi jälleen viiden vuoden ajan, kunnes perheenlisäystä ilmaantui jälleen. Taas syntyi lapsi, poika sekin ja tälläkin häämötti edessä rankat ajat. Poika sai nimekseen Jeremy. Rogur, Damian ja Jeremy, kolme epäonnista, jotka eivät saaneet valita vanhempiaan. Jos olisivat saaneet, olisivat ehkä päättäneet olla syntymättä.
Sama rankka meno jatkui vielä neljä vuotta, ennen kun kukaan tajusi puuttua asioihin. Nuoret pojat olivat saaneet kehoonsa arpia ja ruhjeita, kiitos vanhempiensa. Heidän sisällään oli paljon purkautumatonta vihaa, joka tulisi esiin myöhemmin. Pojat huostaanotettiin ja heidät yhdessä asutettiin lastenkotiin/nuorisokotiin. Tuolloin nuorin veljeksistä oli 4-vuotias, keskimmäinen 9-vuotias ja vanhin 16-vuotias.
Kului kaksi vuotta yhdistetyssä nuoriso- ja lastenkodissa. Elämä ei ollut helppoa sielläkään. Pojat joutuivat silmätikuksi heti alkuun, niin kuin yleensä uudet tulokkaat muiden lasten keskellä, mutta erityisesti nämä kolme pistivät silmään, koska olivat arpisia ja rähjääntyneen näköisiä. Se oli vieras näky muille lapsille, ehkä he osittain pelkäsivät näitä kolmea ja sen takia yrittivät lytätä nämä maan rakoon. Kun valvovia silmiä, eli lastenhoitajia, ei ollut näkyvissä, lapsien kesken paljastui hierarkia ja tarkka jakautuminen omiin ryhmiin. Oli kovanaamat, oli nössöt ja niin edelleen, mutta kukaan ei kelpuuttanut kolmikkoa seuraansa, tämä kolmikko sai olla keskenään. Veljesten suhteet hitsautuivat ajan mittaa toisiinsa tiukasti, ei ollut muitakaan kehen olisi voinut tukeutua. Kolmikosta tuli nopeasti hyvin villejä tapauksia, rällästäjiä jo lapsina. He oppivat, että jos jotain halusi, se piti ottaa, tuolla ei kauniisti pyytämällä saanut muuta kun turpaansa muilta lapsilta.
Pian vanhin veljeksistä täytti 18-vuotta. Mikään ei enää velvoittanut lastenkotia/nuorisokotia antamaan tuolle penikalle kattoa pään päälle. Se oli tuskaisaa, sillä veljekset joutuivat eroamaan toisistaan. Vanhin veli oli järjestänyt asiansa ajoissa ja saanut hommattua itselleen oppipojan paikan moottoripyörien kunnostus/korjaus/rakennus- liikkeeseen, joka sattui olemaan samassa kaupungissa, ennen kuin hän joutui lähtemään lastenkodista/nuorisokodista.
Liikkeen omistaja oli hyvä mies, mies joka elämänvalintojensa takia ei ollut koskaan mennyt naimisiin, taikka saanut omia lapsia. Rogurista oli näin ollen suuri ilo miehelle, omaa poikaa kun tällä ei ollut, mutta oli siitä kyllä kovasti aikanaan haaveillut. Nuorta miehen alkua säälien, prätkäliikkeen omistaja, Ian, majoitti Rogurin kotiinsa.
Kaksikko tutustui toisiinsa paremmin ja samalla Ian kuuli Rogurin kahdesta nuoremmasta veljestä ja siitä, kuinka hirveää väkisin erottaminen näistä oli ollut ja oli edelleen.
Ei kulunut kauan aikaa, kun Ian oli tehnyt päätöksen. Hän asui yksin suuressa maalaistalossa, jossa oli paljon tyhjää tilaa, joka suorastaan huusi sen täyttämistä elämällä. Ian oli päättänyt adoptoida Rogurin nuoremmat veljet, jotta tämä kolmikko jälleen pääsisi yhteen.
Lastenkodissa Damianista oli tullut nuoremman veljensä, Jeremyn, suojelija. Hän ei suodattanut tippaakaan vittuilua veljestään tai itsestään ja tämän vuoksi joutui usein isomman porukan, tai vanhempien lasten mukiloimaksi ja viha hänen sisällään vain kasvoi kasvamistaan kaikkia muita kohtaan.
Damian oppi nopeasti sen, että vain vahvimmat pärjää, eikä lastenkodissa vahvimmalla tarkoitettu vahvinta henkisesti, täytyi olla vahvin fyysisesti. Nuori jaguaari oppi hyvin aggressiiviseksi, jos oli yhtään viittaa siitä, että tappelu oli tulossa, hänen täytyi lyödä ennen kuin se ehti edes alkaa. Hän loi itsestään pelätyn hahmon muiden lasten silmissä. Hän oli hullu, äkkipikainen ja aggressiivinen, joka ei sanoilla koreillut, hänellä jos joku puhui niin nyrkit.
Oli kulunut noin puoli vuotta siitä kun vanhin veli lähti lastenkodista/nuorisokodista. Nyt kahdelle nuoremmalle kantautui tieto siitä, että heidät adoptoidaan. Tieto oli varsin pelottava Damianille, sillä tuo oli koulinut itsensä kivisen tien kautta lastenkodin arvostetuimmaksi penikaksi muiden lasten keskuudessa. Arvostus oli sitä, että muut pelkäsivät, eivätkä uskaltaneet laittaa hanttiin. Positiivista oli kuitenkin se, että adoptoija adoptoi kummatkin veljekset, joten nämä eivät erkanisi toisistaan.
Koitti päivä, jolloin veljekset tapasivat tulevan otto-isänsä. Suureksi hämmästykseksi, mutta myös riemuksi vastassa oli myös vanhin veljeksistä, Rogur. Rogur selitti tilanteen veljeksille ja nyt kaikki näyttikin yhtäkkiä valoisalta ja aivan mahtavalta. Parempaa ei olisi voinut toivoa.
Muutaman päivän päästä kaikki selvitykset oli saatu hoidettua ja veljekset pääsivät jättämään lastenkodin/nuorisokodin taakseen. Uusi koti oli ihanteellinen elinympäristö, oli tilaa puuhata ja rällästää. Tuolla pojat tutustuivat myös moottoripyörien maailmaan ja kiinnostuivat tuosta voimakkaasti.
Veljekset kasvoivat yhdessä ja oppivat moottoripyöristä päivä päivältä enemmän. Näistä tuli Ianinille suuri apu. Näissä hommissa vierähti vuosi jos toinenkin. Ian ei ollut enää mikään nuori mies ja hänen pikku junnuna aloittama tupakanpolttonsa oli alkanut ottaa veroaan. Miehellä oli todettu keuhkosyöpä, joka oli pahalaatuinen.
Nuorimmainen veli oli jo 19-vuotias, keskimmäinen 24 ja vanhin 31. Kaikki olivat jo experttejä pyöriin liittyvissä asioissa ja olivat jopa niinkin hyviä, että kykenivät itse rakentamaan pyöriä alusta loppuun.
Vaikka miehille tarjottiinkin hyvää lastenkodin jälkeen, oli menneisyys ja sen aiheuttama paha olo ja koulittu näkemys maailmaa kohtaan ottaneet veronsa. Vaikka pyörät olivatkin suuressa osassa miesten elämää, niin oli rikollisuuskin. Lastenkodissa oli opittu vahva näkemys siitä, että jos jotain halusi, se täytyi ottaa. Laki oli olemassa, mutta merkitsikö se paljoa loppuvaiheessa kuitenkaan. Jos laki kieltää murhaamasta, suojeleeko se sinua siltä, että joku päättää tulla ja murhata sinut? Ei. Vihamies piti murhata ennen kuin se ehti murhata sinut.
Pahiten paatunut veljeksistä, Damian, oli varsinkin ottanut lastenkodin opit mukaan elämäänsä. Hän oli erittäin tapaturma-altis äkkipikaisuutensa ja räjähdysherkkyytensä vuoksi. Mies oli tuon tuosta teholla, tai muuten vaan sairaalassa paikattavana otettuaan yhteen jonkun kanssa.
Muutama vuosi oli jälleen kulunut ja Ian oli joutunut luovuttamaan bisneksensä huonon vointinsa vuoksi kokonaan veljesten haltuun. Hän oli vuodepotilaana sairaalassa, eikä elinajanodotetta ollut enää paljoa. Veljekset kävivät päivittäin katsomassa Iania sairaalalla. Heitä suorastaan pelotti ajatus, että mitä Ianin pois menon jälkeen tapahtuisi. Mies on ollut ainoa, joka on ohjastanut heitä parempaan suuntaan. Kun Ianista aika jättäisi, ei olisi enää suunnannäyttäjää.
Pian se tapahtuikin, muutama kuukausi kerkesi vierähtää noista aatteista ja Ian oli poissa. Suru sai omalla tavallaan jokaisen miehistä sekaisin tunteellisesti, korjaamonkin ovet pysyivät kiinni pitkään.
Damian purki huonoa oloaan ryyppäämällä ja vetämällä huumausaineita. Näiden vaikutus korosti miehen aggressiivisuutta ja äkkipikaisuutta ennestään. Eräänä iltana mies saikin turpiinsa eräältä jengiltä ja pahasti. Kaksi muuta veljestä löysivät Damianin yöllä makaamasta tajuttomana syrjäisellä kadulla, pahasti verta vuotavana, kaikki hampaat potkittuna suusta pihalle.
Päivät ja viikot vierivät teholla. Viha mylläsi mihen sisällä, viha elämään, viha kaikkea kohtaan. Ruokakin tuotiin hampaattomalle keittona, tai jauhettuna. Sairaalassa maatessaan mies sai idean, joka toisi veljekset jälleen yhtenäiseksi porukaksi ja kaikilla olisi elämälle tarkoitus. Ajattelu ei ollut tämän miehen heiniä, koska hänellä ei ollut koskaan aikaa ajatella temperamenttinsa vuoksi, mutta sairaalassa hänet oli pakotettu vaan olemaan oman itsensä kanssa.
Ajatuksen saatuaan, ei mies enää jaksanut jäädä makaamaan sairaalaan, vaan omatoimisesti jo parempivointisena nousi ylös ja käveli ulos. Hän soitti matkalla veljensä Ianin vanhalle korjaamolle, jossa tapaisi nämä kaksi.
Korjaamolla Damian kohtasi veljensä. ”Minulla on idea, idea, jolla kunnioitamme Ianin muistoa. Idea joka tuo meille jälleen tarkoituksen.”, Damian selitti ja vetäisi toisen korjaamon rullaovista ylös, jolloin auringonvalo pääsi valaisemaan jonkin aikaa jo hiljaisena ja koskemattomana levänneen tilan. ”Tämä tila saa uuden käyttötarkoituksen!”, Mies tokaisi niin selvästi, minkä hampaattomalla kidallaan kykeni.
Miehet astelivat jälleen sisään korjaamoon, jossa kuulivat keskimmäisen veljeksen ideasta. Idea oli kerho, moottoripyöräkerho, rikollinen sellainen, jossa omankädenoikeus kukoisti, eikä lakia noudatettu. Se tulisi olemaan yhtenäinen porukka, perhe, jossa autetaan toisiaan, oli asia mikä tahansa.
Kului aikaaja kerho nousi pystyyn. Paikat oli laitettu kuntoon, aivan kuten Damianin uusi hammaskalustokin. Nyt kerho olisi virallisesti valmis nousemaan jaloilleen. Vuosia kerho oli hieman taka-alalla ja kerho teki lähinnä pikkurikkeitä. Kuitenkin ajansaatossa veljesten nälkä näkyvyyttä ja rikollisuutta kohtaan nousi entisestään. Nämä olivat jopa luoneet rihmastoja mafian välille, jolloin taas noustiin aivan uudelle tasolle. Mafialta sai helposti huumeita, huoria ja aseita, se oli täydellistä rikollisuutta ja omaa lakia ihannoivalle porukalle. Nyt kerholle ryppyileminen ei enää missään nimessä kannattanut, mafia oli näiden mukana ja kumpikin osapuoli auttoi toisiaan tarvittaessa, vaikka omat ryhmittymät olivatkin.
Kerholaiset itsessään olivat paatuneita rikollisia, joilta hoitui murrot, murhat sun muut. He olivat tuolta osin käteviä apureita mafialle. Näillä ei ollut juuri moraalia ja tuon takia toinen toistaan likaisempi rikos hoitui alta pois nopeasti.
Kaikki oli nyt täydellistä. Kolme veljestä oli saanut kuin saanutkin pystyyn kerhon, jonka arvot olivat sitä, mitä näiden pään sisällä liikkui. Vapaus tehdä mitä haluaa, ottaa mitä haluaa, olla missä haluaa kiehtoi näitä kaikkia, joiden elämä oli ollut valtaosin hyvin rajoittunutta. Kerho oli yksi suuri perhe, jonka Amsfordilaiset tulisivat taatusti tuntemaan ”ei niin kivana” naapurina.
Come on maggots its a party
Tonight we're not drinking alone
Come on maggots its a party
It's time for death-disco-punk and rock'n'roll
Now here's some plans for the party
Let's stay alive
No intention to sleep
If you don't live free
You're not living at all
It's time to enjoy the insanity
Come on maggots its a party
Tonight we're not drinking alone
Come on maggots its a party
It's time for death-disco-punk and rock'n'roll
Suhteet:
Nuorempi veli: Jeremy
Vanhempi veli: Rogur
Jengiläiset
Tavannut: -