Post by Käpsy on Feb 28, 2013 0:04:25 GMT 3
Nimi: Demyan Lam
Eli: Kersa ja apina ovat olleet yleisiä kutsumanimiä, varsinkin silloin kun Demyan oli nuorempi - ihme kyllä ei omaa mitään kunnollista lempinimeä, mutta hyväksyy varmaan minkä tahansa jos sellainen keksitään
Lausutaan: [demian]
Ääni: Konishi Katsuyuki
- Ääni (ainakin laulaessa)
- kuten myös, mutta vieläkin rauhallisempi
Ikä: 23
Syntymäpäivä: 27. kesäkuuta
Horoskooppi: Rapu
Pituus/paino: 181cm/68-75kg
Sukupuoli: Mies/Uros
Seksuaalinen suuntautuminen: Biseksuaali
- Nauttii niin nais- kuin miesseurastakin, ei oikeastaan välitä kumpi on kyseessä;
mutta kun on tosi puutteessa, hakeutuu yleensä miesseuraan
- Eli voisi sanoa, että on vähän enemmän miehiin päin...?
- But still likes women too
- Luonne on Demyanille se tärkein
- Voisi sanoa, että Demyan on "seke" (eli menee semestä, että ukesta)
Laji: Hybridi - Lumileopardi (Uncia uncia) + Punailves (Lynx Rufus)
Kansalaisuus: Syntynyt Kanadassa, mutta muuttanut Yhdysvaltain puolelle hyvin nuorena
- isä on kotoisin Venäjältä, äiti Kanadasta
Perhe: Isä (lumileopardi), äiti (punailves) ja pikkuveli (hybridi)
Ammatti:
Halusi nuorempana poliisiksi, ja oli päässyt jo poliisikouluun kun päättikin yhtäkkiä olla menemättä sinne. Koulut loppuivat siten lukion jälkeen, eikä Demyanilla ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin etsiä töitä. Nyt sitten tekee varastohommia kolmena neljänä päivänä viikossa, ja sen lisäksi on apulaisena yhdessä vaatekaupassa muutaman kerran viikossa.
- On miettinyt, että pitäisikö opintoja jatkaa, mutta ei ole sitten tehnyt mitään asian eteen
Harrastukset/kyvyt ynnä muut:
Ei oikeastaan mitään harrasta kauhean vakituisesti, mutta on harrastanut potkunyrkkeilyä, ja käy sitä treenaamassa edelleen ehkä kerran, kaksi viikossa... joskus voi mennä pidemmänkin aikaa, että Demyan menee harjoituksiin lainkaan. Nuorempana nuorukainen harrasti myös hetken aikaa kung fua; melkoiset jalkavoimat Demyanilla siis on. Hän on myös ketterä, ja kiipeilee kuin mikäkin apina ilman apuvälineitä (esimerkiksi kun töissä pitää hakea jotain korkealta). Ketteryys ja joustavuus antavat sellaisen kuvan, että kissan sisällä olisi jokin vieteri.
- Voimaa löytyy, vaikka ei siltä vaikuta ruikun olemuksensa takia
- Demyanilla on myös hyvä tasapaino
Liikkuessaan jengeissä nuorempana, hänen "kaverinsa" opettivat hänet myös ampumaan. Omaa asetta Demyan ei kuitenkaan omista. Tähän jengeily aikaan kuului myös pieni näpistely; Demyanilla on vikkelät sormet. Näpistely kuitenkin on jäänyt taakse jo monta vuotta sitten, samoin jengeily, mutta taidot eivät suinkaan olet silti kadonneet.
- Näppärä käsistään
Normaalimpiin harrastuksiin voisi laskea lukemisen, maalaamisen ja ruuanlaiton. Demyanilla on melkoinen ruokahalu, vaikka onkin tuommoinen riuku. Hän osaa laittaa ruokaa, mutta välillä voi olla hyvin kokeilevainen (keksiessään uusia mausteita ja makuyhdistelmiä yms), joten maistaminen omalla vastuulla.
- Musiikki- ja elokuvamaku laaja, eikä nirsoile niiden suhteen. Ehkä kuitenkin eniten mieltynyt kauhu- ja toimintaelokuviin, ja musiikin saralta rockiin ja heviin.
Pitää: Nukkuminen, kylpeminen, lihalliset ilot, syöminen, kiipeily/korkeat paikat, talvi/lumi...
Ei pidä: Kauheat massat, ahdasmielisyys, luottamuksen pettäminen, kesä...
Ulkonäkö: Kuva olkoon paras ystäväsi. Tässä kuitenkin osviittaa Demyanin kuvioinnista, ja naamasta (vaikkakin hyvin nuorelta näyttää) ilman vaatteita ja hiuksia.
Pohjaväriltään Demyanin turkki on vaalean harmaa, joskus vaihtuen hieman tummemmaksi siellä täällä. Vatsa, hännän alunen, kuonon ympärys, kämmenet ja jalkojen takaosa ovat valkeat. Muistuttaa enemmän lumileopardia kuin ilvestä (=jolla punertavampi turkki) väritykseltään, mutta kyllä hänestä löytyy myös ruskeankin sävyjä; esimerkiksi valkean vatsan reunamilla väri muuttuu kerman väriseksi. Ruskeaa voi myös havaita jaloissa, käsissä ja hännässä; aina valkeiden alueiden laitamilla. Kuviointi, jalanaluset, hännänpää, nenän päällinen/kuono ja korvat (suurinosin) ovat taas väriltään mustat.
Pilkuilta ei tämä kissa ole voinut välttyä. Osa on mustia ruusukkeisia täpliä, toiset taas vain laikkuja/täpliä. Erityisesti hännässä ruusukkeet ovat suuria ja helposti huomattavia, mutta muuten kuviot ovat vaihtelevan muotoisia ja kokoisia. Pään ja käpälien täplät ovat pienempiä ja tiheämmässä. Hännän päähän mentäessä taas renkulat muuttuvat raidoiksi. Kuviointi on melkolailla symmetristä koko kehossa.
- Ruusukkeiden keskus on pojaväriä hieman tummempi.
Pää muistuttaa enemmän ilveksen suippoa ja siroa naamaa kuin leopradin tylppää, kuutiomaista ja leveähköä kalloa. Demyanilla on keltaisenruskehtavat silmät; onko tuo nyt sitten oranssi vai meripihkaa?
Alkujaan nuorukaisen tukka on ollut ruskea, mutta hän on värjännyt sen mustaksi; mitä nyt latvat ja takaa/alta hiukset ovat edelleen ruskeat. Demyan pitää usein hiuksiaan kiinni siten, että niskaan jää pieni tupsu.
Demyanilla on möyheä/pehmeä, paksu ja tiheä turkki; joka on kesäisin hyvin tuskainen - siksi hän rakastaa talvea ja lunta. Paksusta turkista huolimatta on hyvin solakka ja muutenkin pienikokoinen (paitsi ehkä pituudeltaan) - ei ole lainkaan niin jäntevä kuin lumileopardi.
Häntä on myös paksu ja möyheä, ja se on pituudeltaan yli puolet hänen omasta pituudestaan. Se on myös Demyanin herkkä kohta, joten älkää menkö koskettelemaan sitä omin lupinenne.
Jalat ovat isot ja tuuheat. Talvisin toimivat hyvinä lumikenkinä. Turkki on pidempää jalkojen takaa, samoin vatsassa.
Muuta huomiotavaa ulkonäöstä:
- Leuan alta löytyy pieni parrantapainen (sekin on ollut alkujaan ruskea, kuten hiuksetkin)
- Tupsut korvien päissä
- Mustat juovat ("kyynelviivat") kuonon molemmin puolin
- Vaaleanpunainen nenä ja anturat
- Viikset ovat valkoiset (vaikka niitä ei kuvassa näykään)
- Kynnet ovat mustat
Korut, ynnät muut: vasemmassa korvassa kaksi lävistystä, ja vasemmassa kulmassa yksi lävistys
Vaatetus: Lähes mitä vain. Pukeutuu kuitenkin yleensä melko rennosti, mutta omalla tavallaan tyylikkäästi. Hänestä saa helposti hieman rentun kuvan.
- Pitää yleensä päänsä ympärillä mustaa otsanauhaa, joka on sitten kiinni hänen takaraivollaan, joko sitten tupsun päällä tai alla
- Inhoaa kenkiä
Luonne:
Demyan on iloinen ja rento. Hän on sosiaalinen ja saa helposti ystäviä, mutta hänellä on vain muutama todella hyvä ystävä. Kissa on avoin, ja hänen ei ole vaikea puhua uusille tuttavuuksille. Mutta hänen on vaikea puhua tunteistaan, hän ajattelee aina muita ennen itseään, eikä halua vaivata toisia jutuillaan. Erityisen vaikeaa hänellä on avautua, jos pitää josta kusta (romanttisessa mielessä). Ei ole siinä mielessä itsevarma, että uskoisi jonkun oikeasti pitävän hänestä. Siinä mielessä voi joskus olla hieman ujo. Demyanin huonoksi puoleksi voisi laskea juuri sisäänpäin suuntautumisen; kun hänestä itsestään pitäisi puhua. Hän uskoo, että pärjää itsekseen, ja "yhden illan jutuilla" eikä ole oikein koskaan miettinyt vakavaa suhdetta kenenkään kanssa.
Hän on huumorintajuinen ja kujeilee aika paljon - kuitenkin tietäen missä raja menee, eikä koskaan tarkoita pahaa. Hänellä on vähän omanlaisensa huumorintaju, eikä hänestä kuitenkaan aina ota selvää. Demyan on myös hieman lapsellinen, ja esittää coolimpaa ja kokeneempaa kuin itse asiassa on. Hän on myös hieman hupsu, ja tykkää muun muassa halailla jos mieltää jonkin/jonkun söpöksi. Nolostuu joskus myös aivan oudoista asioista.
Demyan on hassulla tavalla kohtelias, ja jalo. Hän voi kumartaa aina häiritessään jota kuta tai vastaavaa, mutta sitten jos hän onkin tehnyt jotain tyhmää ja hänet äkätään siitä, Demyan juoksee pois paikalta. Hänellä on paha tapa jättää joskus maksamatta kun syö jossain - koska on unohtanut kukkaronsa hajamielisyyttään kotiin.
Demyan ei arvostele ketään ulkonäön peruusteella, kissalle tärkeintä on sisin. Kissa on myös huolehtivainen ja kiltti, hän ei anna helposti anteeksi jos jotakuta hänen läheistään loukataan. Hän suuttuu harvoin, yleensä vain syystä, mutta sitten kun suuttuu kunnolla ei kannata jatkaa kinastelua jos ei halua saada potkua johonkin arkaan paikkaan. Demyan kuitenkin laantuu helposti, eikä häntä juuri koskaan näe vihaisena. Anteeksiantavainen tiettyyn rajaan asti, mutta sitten kun kokee että häntä tai hänen läheistään on loukattu tarpeeksi, Demyanista huomaa että tuo vaatii anteeksipyyntöä; katse kertoo enemmän kuin tuhat sanaa; ja jos se ei auta... no, potkun voit saada. Demyan on rauhallinen (hupsuttelua ei lasketa) ja suvaitsevainen ja siihen tarvitaan paljon, että hänet saa oikeasti vihaiseksi. Demyanille on helppo avautua, ja tuo kuuntelee mielellään (keskittyminen voi kyllä olla joskus... jossain muualla), ja auttaa parhaansa mukaan; vaikka häneltä ei aina niin kypsää vastausta saisikaan.
Siinä mielessä Demyan on itsepäinen, että hän ei luovuta (järin helposti) kun on jotain päättänyt. Voi mennä äärirajoillekin; jos hän on jotain luvannut, hän tekee sen vaikka pää olisi irti.
Demyan ei rakastu helposti - ihastua voi - mutta sitten iskettyään silmän johon kuhun hän tekee kaikkensa miellyttääkseen sitä joka hänen sydämensä on vienyt. Joskus voi edetä todella nopeasti, mutta käyttää yleensä järkeä ja ottaa toisenkin huomioon. Siinä mielessä itsevarmuutta esiintyy tällä saralla, kun hän päättää jotain, ja ottaa sitten toisen mukaansa vaikka ei olisi vastausta saanutkaan. Tällä tavalla hän on saanut monta miestä sänkyyn kanssaan. Tyyliin:
"Hei, tulitsitko meille?"
"Eh?"
"No niin, menoksi sitten!"
"EH!?"
Flirttailee useinkin, kuitenkaan yleensä menemättä sen pidemmälle; riippuen toki hänen tilastaan. Ei ole uskaltanut sitoutua, eivätkä suhteet ole olleet vakavia - saatikka kestäneet kauaa.
Demyan on myös hieman laiska... hassua kyllä, että pitää kaiken muun siistinä; paitsi oman asuntonsa. Mutta kun saa siivottua, tykkää kun on siistiä.
Menneisyys:
Demyanin isä muutti Kanadaan töiden perässä; isä oli kemian- ja fysiikan opettaja, ja sai hyvän työtarjouksen joten hän päätti muuttaa toiselle puolelle maapalloa. Muutama vuosi kului, ja sitten herra Leliltä kysyttiin, että suostuisiko hän ottaa harjoittelijan hoiteisiinsa. Mies suostui ja muutama päivä myöhemmin hänen eteensä asteli nuori ilves-neiti, Margot Lam - hänen tuleva vaimonsa.
Kaksi kuukautta myöhemmin Margot viimein rohkaisi itsensä ja pyysi josko Lumileopardi herra suostuisi lähtemään syömään hänen kanssaan. Margot kun oli melko nopeasti ihastunut mieheen, mutta antanut asian olla kun ajatteli sen häiritsevän työskentelyä, mutta kun harjoittelua oli vain kuukausi jäljellä hän voisi kysyä... ja onnekseen kysyikin, Andrei nimittäin suostui. Andrei meni syösmisreissun jälkeen hiljaiseksi, mutta viimeisenä harjoittelupäivänä hän kysyi Margotilta, että lähtisikö tuo hänen kanssaan kunnon treffeille; ei oppilaana ja opettajana vaan normaaleina "ihmisinä". Tästä ei mennyt kauaakaan kun pari alkoi seurustella. Andrein vanhemmat eivät olleet kovin iloisia amerikkalaisesta, kahdeksan vuotta nuoremmasta tyttöystävästä, mutta Andrei ei luopunut rakkaastaan. Menivät vuotta myöhemmin naimisiin ja mies otti vaimonsa sukunimen. Ja meni siihen kolme vuotta, mutta viimein miehen vanhemmat ottivat yhteyttä ja pyysivät anteeksi ja halusivat hyvin pian tavata uuden perheenjäsenen; Andrei (32) ja Margot (24) kun olivat saaneet ensimmäisen lapsensa, Demyanin.
Demyan kasvoi mukavassa ja ymmärtäväisessä kodissa. Kaikki oli hyvin. Perhe muutti Kanadasta Yhdysvaltain puolelle pojan ollessa muutaman vuoden ikäinen, koska Margot sai hyvnä työtarjouksen (terveydenhoitaja) - ja Andreillekin oli työtä tarjolla. Demyanin ollessa 4-vuotias, hän sai pikkuveljen, jonka kanssa pojasta tuli hyvin läheinen. Veljekset ovat edelleen, tänäkin päivänä kuin paita ja peppu.
Demyanilla ei oikeastaan ollut mitään syytä alkaa raggariksi, mutta yläasteella hänen piti tietenkin esittää kavereilleen kovempaa kuin on; tähän aikaan kuului jengeilyä, näpistelyä ja tupakointia. Vanhemmat huomasivat kyllä, että esikoinen käyttäytyi vähän oudosti, mutta ainoa mistä he pystyivät poikaa rankaisemaan oli tupakointi. Demyan kuului kuitenkin jengiin lukion ensimmäisen vuoden loppuun asti, kunnes hänen "kaverinsa" menivät liian pitkälle - nimittäin ryöstivät vanhan naisen ja kaatoivat tuon maahan ja olivat jo hakkaamassa - kunnes Demyan ryhtyi puolustamaan naista. Hän sieti vaikka mitä, mutta ei naisiin tai vanhuksiin koskevaa väkivaltaa. Kohta poika oli melkoisilla ruhjeilla, mutta sai naisen tavarat takaisin ja saattoi tuon kotiin. Pyydettyään naiselta anteeksi, ja saatuaan tuolta laastarointia apua ja teetä, Demyan meni kotiin (vanhempien kauhistellessa mustelmilla olevaa poikaansa) ja tästä alkoi suunta kohti parempaa. Mummeli kun oli selittänyt pojalle elämästä. Jengeily loppui, samoin näpistely (paitsi ehkä silloin tällöin isän kukkarosta) ja nuorukainen sai parempia kavereita. Tässä vaiheessa alkoi myös ilmentyä hänen tuo vähän hassu "kohteliaisuutensa" - esimerkiksi myöhästyttyään tunnilta hän kumarteli ja syvään ja antautumuksella ja pahoitteli tapahtunutta, mutta sitten saattoikin jo seuraavaksi nukkua tunnilla. Poika teki toki edelleen jäynää silloin tällöin, mutta pahoitteli sitä aina jälki käteen. Mitään laitonta hän ei enää tehnyt. Toki hän esitti edelleen kovaa ja pukeutui kuin mikäkin raggari/renttu, mutta pahoille teille hän ei enää kuitenkaan palannut... tai no, kukapa sitä täysin kulkisi aina sitä kultaista keskitietä pitkin; aina välillä pitää tehdä jotain tyhmää.
Lukion jälkeen Demyan halusi poliisikouluun (vanhemmat katsoivat häntä kuin tärähtänyttä; kun olivat saaneet kuulla pojalta jälkikäteen raggarivaiheesta ja nyt tuo halusi poliisiksi?!), mutta ei sitten mennyt kokeisiin, vaikka saikin hyväksyttävän kutsun. Hän kun pelkäsi, että ei kuitenkaan pääsisi sisään ja pettäisi jälleen vanhempansa... Hän ei tuntenut itseään sopivaksi simpsuttamaan muille laista.
Pian tämän jälkeen nuorukainen muutti pois kotoa, Amsfordiin, pieneen yksiöön. Vanhemmat toki olivat hieman pettyineitä kun poika ei jatkanut opintojaan, mutta he ajattelivat, että kyllä Demyan jotain tekee kun tuo saa ajatuksensa selviksi; ja itsevarmuutensa koottua. Ja mikä siihen auttaisi paremmin kuin poistuminen kaikesta tutusta ja vanhasta ja turvallisesta.
Demyan on nyt elänyt Amsfordissa kolme, pian neljä vuotta, ja viettänyt elämäänsä vähän siten sun täten. Hän on töissä, kahdessakin, mutta ei ole tehnyt mitään opiskelun suhteen. Ja saattaa hakeutua hieman hämyiseenkin seuraan etsiessään seuraa yksinäisiksi öikseen; mutta on kuitenkin pysynyt toistaiseksi poissa (suurin piirtein) vaikeuksista. "Kyllä sitä kokemusta voi kerätä näinkin", nuorukainen ajattelee ja elää päivä kerrallaan. Kyllä elämä näyttää mitä on tullakseen kun tässä tarpeeksi vanhaksi elää.
Muuta:
- Pitäytyi naisissa aina siihen asti, kunnes pari vuotta sitten eräiden bileiden jälkeen lähti yhden miehen mukaan ja päätyi tuon leikkikaluksi (siis ihan luvan kanssa), ajatuksella; tuleehan tätäkin kokeiltua
- Osaa puhua englantia (äidinkieli), venäjää ja ranskaa - joskin voimme miettiä, että miten hyvä hän kahdessa viimeksi mainitussa on kun nuorukainen sai kerran kollot peräänsä yritettyään selostaa noille jotain venäjäksi kun yritti auttaa noiden kiusaamaa poikaa
- Asuu pienessä yksiössä, ei nyt aivan kaupungin laitamilla, mutta ei keskustassakaan
- Tupakoi nuorempana, tätä nykyä voi polttaa yhden silloin tällöin vain "fiilispohjalta"
- Demyanilla saattaa olla narkolepsia; mutta hän on simahtanut vain muutaman kerran, ja viimekertaisesta on jo aikaa
- Demyanin häntä oli ensimmäiset 4-6 vuotta aivan tynkä/töpö ja lyhyt; sitten se alkoi kasvaa yhtäkkiä
- Mummeli, jonka poika pelasti, opetti Demyanille käytöstapoja ja kuinka ollaan kohtelias
- Pitää edelleen yhteyttä perheeseensä; ovat hyvin läheisiä vaikka välimatkaa onkin kolmen tunnin automatkan verran
Eli: Kersa ja apina ovat olleet yleisiä kutsumanimiä, varsinkin silloin kun Demyan oli nuorempi - ihme kyllä ei omaa mitään kunnollista lempinimeä, mutta hyväksyy varmaan minkä tahansa jos sellainen keksitään
Lausutaan: [demian]
Ääni: Konishi Katsuyuki
- Ääni (ainakin laulaessa)
- kuten myös, mutta vieläkin rauhallisempi
Ikä: 23
Syntymäpäivä: 27. kesäkuuta
Horoskooppi: Rapu
Pituus/paino: 181cm/68-75kg
Sukupuoli: Mies/Uros
Seksuaalinen suuntautuminen: Biseksuaali
- Nauttii niin nais- kuin miesseurastakin, ei oikeastaan välitä kumpi on kyseessä;
mutta kun on tosi puutteessa, hakeutuu yleensä miesseuraan
- Eli voisi sanoa, että on vähän enemmän miehiin päin...?
- But still likes women too
- Luonne on Demyanille se tärkein
- Voisi sanoa, että Demyan on "seke" (eli menee semestä, että ukesta)
Laji: Hybridi - Lumileopardi (Uncia uncia) + Punailves (Lynx Rufus)
Kansalaisuus: Syntynyt Kanadassa, mutta muuttanut Yhdysvaltain puolelle hyvin nuorena
- isä on kotoisin Venäjältä, äiti Kanadasta
Perhe: Isä (lumileopardi), äiti (punailves) ja pikkuveli (hybridi)
Ammatti:
Halusi nuorempana poliisiksi, ja oli päässyt jo poliisikouluun kun päättikin yhtäkkiä olla menemättä sinne. Koulut loppuivat siten lukion jälkeen, eikä Demyanilla ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin etsiä töitä. Nyt sitten tekee varastohommia kolmena neljänä päivänä viikossa, ja sen lisäksi on apulaisena yhdessä vaatekaupassa muutaman kerran viikossa.
- On miettinyt, että pitäisikö opintoja jatkaa, mutta ei ole sitten tehnyt mitään asian eteen
Harrastukset/kyvyt ynnä muut:
Ei oikeastaan mitään harrasta kauhean vakituisesti, mutta on harrastanut potkunyrkkeilyä, ja käy sitä treenaamassa edelleen ehkä kerran, kaksi viikossa... joskus voi mennä pidemmänkin aikaa, että Demyan menee harjoituksiin lainkaan. Nuorempana nuorukainen harrasti myös hetken aikaa kung fua; melkoiset jalkavoimat Demyanilla siis on. Hän on myös ketterä, ja kiipeilee kuin mikäkin apina ilman apuvälineitä (esimerkiksi kun töissä pitää hakea jotain korkealta). Ketteryys ja joustavuus antavat sellaisen kuvan, että kissan sisällä olisi jokin vieteri.
- Voimaa löytyy, vaikka ei siltä vaikuta ruikun olemuksensa takia
- Demyanilla on myös hyvä tasapaino
Liikkuessaan jengeissä nuorempana, hänen "kaverinsa" opettivat hänet myös ampumaan. Omaa asetta Demyan ei kuitenkaan omista. Tähän jengeily aikaan kuului myös pieni näpistely; Demyanilla on vikkelät sormet. Näpistely kuitenkin on jäänyt taakse jo monta vuotta sitten, samoin jengeily, mutta taidot eivät suinkaan olet silti kadonneet.
- Näppärä käsistään
Normaalimpiin harrastuksiin voisi laskea lukemisen, maalaamisen ja ruuanlaiton. Demyanilla on melkoinen ruokahalu, vaikka onkin tuommoinen riuku. Hän osaa laittaa ruokaa, mutta välillä voi olla hyvin kokeilevainen (keksiessään uusia mausteita ja makuyhdistelmiä yms), joten maistaminen omalla vastuulla.
- Musiikki- ja elokuvamaku laaja, eikä nirsoile niiden suhteen. Ehkä kuitenkin eniten mieltynyt kauhu- ja toimintaelokuviin, ja musiikin saralta rockiin ja heviin.
Pitää: Nukkuminen, kylpeminen, lihalliset ilot, syöminen, kiipeily/korkeat paikat, talvi/lumi...
Ei pidä: Kauheat massat, ahdasmielisyys, luottamuksen pettäminen, kesä...
Ulkonäkö: Kuva olkoon paras ystäväsi. Tässä kuitenkin osviittaa Demyanin kuvioinnista, ja naamasta (vaikkakin hyvin nuorelta näyttää) ilman vaatteita ja hiuksia.
Pohjaväriltään Demyanin turkki on vaalean harmaa, joskus vaihtuen hieman tummemmaksi siellä täällä. Vatsa, hännän alunen, kuonon ympärys, kämmenet ja jalkojen takaosa ovat valkeat. Muistuttaa enemmän lumileopardia kuin ilvestä (=jolla punertavampi turkki) väritykseltään, mutta kyllä hänestä löytyy myös ruskeankin sävyjä; esimerkiksi valkean vatsan reunamilla väri muuttuu kerman väriseksi. Ruskeaa voi myös havaita jaloissa, käsissä ja hännässä; aina valkeiden alueiden laitamilla. Kuviointi, jalanaluset, hännänpää, nenän päällinen/kuono ja korvat (suurinosin) ovat taas väriltään mustat.
Pilkuilta ei tämä kissa ole voinut välttyä. Osa on mustia ruusukkeisia täpliä, toiset taas vain laikkuja/täpliä. Erityisesti hännässä ruusukkeet ovat suuria ja helposti huomattavia, mutta muuten kuviot ovat vaihtelevan muotoisia ja kokoisia. Pään ja käpälien täplät ovat pienempiä ja tiheämmässä. Hännän päähän mentäessä taas renkulat muuttuvat raidoiksi. Kuviointi on melkolailla symmetristä koko kehossa.
- Ruusukkeiden keskus on pojaväriä hieman tummempi.
Pää muistuttaa enemmän ilveksen suippoa ja siroa naamaa kuin leopradin tylppää, kuutiomaista ja leveähköä kalloa. Demyanilla on keltaisenruskehtavat silmät; onko tuo nyt sitten oranssi vai meripihkaa?
Alkujaan nuorukaisen tukka on ollut ruskea, mutta hän on värjännyt sen mustaksi; mitä nyt latvat ja takaa/alta hiukset ovat edelleen ruskeat. Demyan pitää usein hiuksiaan kiinni siten, että niskaan jää pieni tupsu.
Demyanilla on möyheä/pehmeä, paksu ja tiheä turkki; joka on kesäisin hyvin tuskainen - siksi hän rakastaa talvea ja lunta. Paksusta turkista huolimatta on hyvin solakka ja muutenkin pienikokoinen (paitsi ehkä pituudeltaan) - ei ole lainkaan niin jäntevä kuin lumileopardi.
Häntä on myös paksu ja möyheä, ja se on pituudeltaan yli puolet hänen omasta pituudestaan. Se on myös Demyanin herkkä kohta, joten älkää menkö koskettelemaan sitä omin lupinenne.
Jalat ovat isot ja tuuheat. Talvisin toimivat hyvinä lumikenkinä. Turkki on pidempää jalkojen takaa, samoin vatsassa.
Muuta huomiotavaa ulkonäöstä:
- Leuan alta löytyy pieni parrantapainen (sekin on ollut alkujaan ruskea, kuten hiuksetkin)
- Tupsut korvien päissä
- Mustat juovat ("kyynelviivat") kuonon molemmin puolin
- Vaaleanpunainen nenä ja anturat
- Viikset ovat valkoiset (vaikka niitä ei kuvassa näykään)
- Kynnet ovat mustat
Korut, ynnät muut: vasemmassa korvassa kaksi lävistystä, ja vasemmassa kulmassa yksi lävistys
Vaatetus: Lähes mitä vain. Pukeutuu kuitenkin yleensä melko rennosti, mutta omalla tavallaan tyylikkäästi. Hänestä saa helposti hieman rentun kuvan.
- Pitää yleensä päänsä ympärillä mustaa otsanauhaa, joka on sitten kiinni hänen takaraivollaan, joko sitten tupsun päällä tai alla
- Inhoaa kenkiä
Luonne:
Demyan on iloinen ja rento. Hän on sosiaalinen ja saa helposti ystäviä, mutta hänellä on vain muutama todella hyvä ystävä. Kissa on avoin, ja hänen ei ole vaikea puhua uusille tuttavuuksille. Mutta hänen on vaikea puhua tunteistaan, hän ajattelee aina muita ennen itseään, eikä halua vaivata toisia jutuillaan. Erityisen vaikeaa hänellä on avautua, jos pitää josta kusta (romanttisessa mielessä). Ei ole siinä mielessä itsevarma, että uskoisi jonkun oikeasti pitävän hänestä. Siinä mielessä voi joskus olla hieman ujo. Demyanin huonoksi puoleksi voisi laskea juuri sisäänpäin suuntautumisen; kun hänestä itsestään pitäisi puhua. Hän uskoo, että pärjää itsekseen, ja "yhden illan jutuilla" eikä ole oikein koskaan miettinyt vakavaa suhdetta kenenkään kanssa.
Hän on huumorintajuinen ja kujeilee aika paljon - kuitenkin tietäen missä raja menee, eikä koskaan tarkoita pahaa. Hänellä on vähän omanlaisensa huumorintaju, eikä hänestä kuitenkaan aina ota selvää. Demyan on myös hieman lapsellinen, ja esittää coolimpaa ja kokeneempaa kuin itse asiassa on. Hän on myös hieman hupsu, ja tykkää muun muassa halailla jos mieltää jonkin/jonkun söpöksi. Nolostuu joskus myös aivan oudoista asioista.
Demyan on hassulla tavalla kohtelias, ja jalo. Hän voi kumartaa aina häiritessään jota kuta tai vastaavaa, mutta sitten jos hän onkin tehnyt jotain tyhmää ja hänet äkätään siitä, Demyan juoksee pois paikalta. Hänellä on paha tapa jättää joskus maksamatta kun syö jossain - koska on unohtanut kukkaronsa hajamielisyyttään kotiin.
Demyan ei arvostele ketään ulkonäön peruusteella, kissalle tärkeintä on sisin. Kissa on myös huolehtivainen ja kiltti, hän ei anna helposti anteeksi jos jotakuta hänen läheistään loukataan. Hän suuttuu harvoin, yleensä vain syystä, mutta sitten kun suuttuu kunnolla ei kannata jatkaa kinastelua jos ei halua saada potkua johonkin arkaan paikkaan. Demyan kuitenkin laantuu helposti, eikä häntä juuri koskaan näe vihaisena. Anteeksiantavainen tiettyyn rajaan asti, mutta sitten kun kokee että häntä tai hänen läheistään on loukattu tarpeeksi, Demyanista huomaa että tuo vaatii anteeksipyyntöä; katse kertoo enemmän kuin tuhat sanaa; ja jos se ei auta... no, potkun voit saada. Demyan on rauhallinen (hupsuttelua ei lasketa) ja suvaitsevainen ja siihen tarvitaan paljon, että hänet saa oikeasti vihaiseksi. Demyanille on helppo avautua, ja tuo kuuntelee mielellään (keskittyminen voi kyllä olla joskus... jossain muualla), ja auttaa parhaansa mukaan; vaikka häneltä ei aina niin kypsää vastausta saisikaan.
Siinä mielessä Demyan on itsepäinen, että hän ei luovuta (järin helposti) kun on jotain päättänyt. Voi mennä äärirajoillekin; jos hän on jotain luvannut, hän tekee sen vaikka pää olisi irti.
Demyan ei rakastu helposti - ihastua voi - mutta sitten iskettyään silmän johon kuhun hän tekee kaikkensa miellyttääkseen sitä joka hänen sydämensä on vienyt. Joskus voi edetä todella nopeasti, mutta käyttää yleensä järkeä ja ottaa toisenkin huomioon. Siinä mielessä itsevarmuutta esiintyy tällä saralla, kun hän päättää jotain, ja ottaa sitten toisen mukaansa vaikka ei olisi vastausta saanutkaan. Tällä tavalla hän on saanut monta miestä sänkyyn kanssaan. Tyyliin:
"Hei, tulitsitko meille?"
"Eh?"
"No niin, menoksi sitten!"
"EH!?"
Flirttailee useinkin, kuitenkaan yleensä menemättä sen pidemmälle; riippuen toki hänen tilastaan. Ei ole uskaltanut sitoutua, eivätkä suhteet ole olleet vakavia - saatikka kestäneet kauaa.
Demyan on myös hieman laiska... hassua kyllä, että pitää kaiken muun siistinä; paitsi oman asuntonsa. Mutta kun saa siivottua, tykkää kun on siistiä.
Menneisyys:
Demyanin isä muutti Kanadaan töiden perässä; isä oli kemian- ja fysiikan opettaja, ja sai hyvän työtarjouksen joten hän päätti muuttaa toiselle puolelle maapalloa. Muutama vuosi kului, ja sitten herra Leliltä kysyttiin, että suostuisiko hän ottaa harjoittelijan hoiteisiinsa. Mies suostui ja muutama päivä myöhemmin hänen eteensä asteli nuori ilves-neiti, Margot Lam - hänen tuleva vaimonsa.
Kaksi kuukautta myöhemmin Margot viimein rohkaisi itsensä ja pyysi josko Lumileopardi herra suostuisi lähtemään syömään hänen kanssaan. Margot kun oli melko nopeasti ihastunut mieheen, mutta antanut asian olla kun ajatteli sen häiritsevän työskentelyä, mutta kun harjoittelua oli vain kuukausi jäljellä hän voisi kysyä... ja onnekseen kysyikin, Andrei nimittäin suostui. Andrei meni syösmisreissun jälkeen hiljaiseksi, mutta viimeisenä harjoittelupäivänä hän kysyi Margotilta, että lähtisikö tuo hänen kanssaan kunnon treffeille; ei oppilaana ja opettajana vaan normaaleina "ihmisinä". Tästä ei mennyt kauaakaan kun pari alkoi seurustella. Andrein vanhemmat eivät olleet kovin iloisia amerikkalaisesta, kahdeksan vuotta nuoremmasta tyttöystävästä, mutta Andrei ei luopunut rakkaastaan. Menivät vuotta myöhemmin naimisiin ja mies otti vaimonsa sukunimen. Ja meni siihen kolme vuotta, mutta viimein miehen vanhemmat ottivat yhteyttä ja pyysivät anteeksi ja halusivat hyvin pian tavata uuden perheenjäsenen; Andrei (32) ja Margot (24) kun olivat saaneet ensimmäisen lapsensa, Demyanin.
Demyan kasvoi mukavassa ja ymmärtäväisessä kodissa. Kaikki oli hyvin. Perhe muutti Kanadasta Yhdysvaltain puolelle pojan ollessa muutaman vuoden ikäinen, koska Margot sai hyvnä työtarjouksen (terveydenhoitaja) - ja Andreillekin oli työtä tarjolla. Demyanin ollessa 4-vuotias, hän sai pikkuveljen, jonka kanssa pojasta tuli hyvin läheinen. Veljekset ovat edelleen, tänäkin päivänä kuin paita ja peppu.
Demyanilla ei oikeastaan ollut mitään syytä alkaa raggariksi, mutta yläasteella hänen piti tietenkin esittää kavereilleen kovempaa kuin on; tähän aikaan kuului jengeilyä, näpistelyä ja tupakointia. Vanhemmat huomasivat kyllä, että esikoinen käyttäytyi vähän oudosti, mutta ainoa mistä he pystyivät poikaa rankaisemaan oli tupakointi. Demyan kuului kuitenkin jengiin lukion ensimmäisen vuoden loppuun asti, kunnes hänen "kaverinsa" menivät liian pitkälle - nimittäin ryöstivät vanhan naisen ja kaatoivat tuon maahan ja olivat jo hakkaamassa - kunnes Demyan ryhtyi puolustamaan naista. Hän sieti vaikka mitä, mutta ei naisiin tai vanhuksiin koskevaa väkivaltaa. Kohta poika oli melkoisilla ruhjeilla, mutta sai naisen tavarat takaisin ja saattoi tuon kotiin. Pyydettyään naiselta anteeksi, ja saatuaan tuolta laastarointia apua ja teetä, Demyan meni kotiin (vanhempien kauhistellessa mustelmilla olevaa poikaansa) ja tästä alkoi suunta kohti parempaa. Mummeli kun oli selittänyt pojalle elämästä. Jengeily loppui, samoin näpistely (paitsi ehkä silloin tällöin isän kukkarosta) ja nuorukainen sai parempia kavereita. Tässä vaiheessa alkoi myös ilmentyä hänen tuo vähän hassu "kohteliaisuutensa" - esimerkiksi myöhästyttyään tunnilta hän kumarteli ja syvään ja antautumuksella ja pahoitteli tapahtunutta, mutta sitten saattoikin jo seuraavaksi nukkua tunnilla. Poika teki toki edelleen jäynää silloin tällöin, mutta pahoitteli sitä aina jälki käteen. Mitään laitonta hän ei enää tehnyt. Toki hän esitti edelleen kovaa ja pukeutui kuin mikäkin raggari/renttu, mutta pahoille teille hän ei enää kuitenkaan palannut... tai no, kukapa sitä täysin kulkisi aina sitä kultaista keskitietä pitkin; aina välillä pitää tehdä jotain tyhmää.
Lukion jälkeen Demyan halusi poliisikouluun (vanhemmat katsoivat häntä kuin tärähtänyttä; kun olivat saaneet kuulla pojalta jälkikäteen raggarivaiheesta ja nyt tuo halusi poliisiksi?!), mutta ei sitten mennyt kokeisiin, vaikka saikin hyväksyttävän kutsun. Hän kun pelkäsi, että ei kuitenkaan pääsisi sisään ja pettäisi jälleen vanhempansa... Hän ei tuntenut itseään sopivaksi simpsuttamaan muille laista.
Pian tämän jälkeen nuorukainen muutti pois kotoa, Amsfordiin, pieneen yksiöön. Vanhemmat toki olivat hieman pettyineitä kun poika ei jatkanut opintojaan, mutta he ajattelivat, että kyllä Demyan jotain tekee kun tuo saa ajatuksensa selviksi; ja itsevarmuutensa koottua. Ja mikä siihen auttaisi paremmin kuin poistuminen kaikesta tutusta ja vanhasta ja turvallisesta.
Demyan on nyt elänyt Amsfordissa kolme, pian neljä vuotta, ja viettänyt elämäänsä vähän siten sun täten. Hän on töissä, kahdessakin, mutta ei ole tehnyt mitään opiskelun suhteen. Ja saattaa hakeutua hieman hämyiseenkin seuraan etsiessään seuraa yksinäisiksi öikseen; mutta on kuitenkin pysynyt toistaiseksi poissa (suurin piirtein) vaikeuksista. "Kyllä sitä kokemusta voi kerätä näinkin", nuorukainen ajattelee ja elää päivä kerrallaan. Kyllä elämä näyttää mitä on tullakseen kun tässä tarpeeksi vanhaksi elää.
Muuta:
- Pitäytyi naisissa aina siihen asti, kunnes pari vuotta sitten eräiden bileiden jälkeen lähti yhden miehen mukaan ja päätyi tuon leikkikaluksi (siis ihan luvan kanssa), ajatuksella; tuleehan tätäkin kokeiltua
- Osaa puhua englantia (äidinkieli), venäjää ja ranskaa - joskin voimme miettiä, että miten hyvä hän kahdessa viimeksi mainitussa on kun nuorukainen sai kerran kollot peräänsä yritettyään selostaa noille jotain venäjäksi kun yritti auttaa noiden kiusaamaa poikaa
- Asuu pienessä yksiössä, ei nyt aivan kaupungin laitamilla, mutta ei keskustassakaan
- Tupakoi nuorempana, tätä nykyä voi polttaa yhden silloin tällöin vain "fiilispohjalta"
- Demyanilla saattaa olla narkolepsia; mutta hän on simahtanut vain muutaman kerran, ja viimekertaisesta on jo aikaa
- Demyanin häntä oli ensimmäiset 4-6 vuotta aivan tynkä/töpö ja lyhyt; sitten se alkoi kasvaa yhtäkkiä
- Mummeli, jonka poika pelasti, opetti Demyanille käytöstapoja ja kuinka ollaan kohtelias
- Pitää edelleen yhteyttä perheeseensä; ovat hyvin läheisiä vaikka välimatkaa onkin kolmen tunnin automatkan verran