Post by Deleted on Mar 8, 2016 18:07:11 GMT 3
Tuoreempi kuva tulossa! Tämä on vuodelta 2009 ^^"
Nimi: Jacob McRaccoon
Kutsumanimi: Jamie
Ikä: 22 vuotta
Pituus/paino: 172 cm/ 48 kg
Sukupuoli: mies
Laji: sinikettu 50%, harjasusi 25%, pesukarhu 25%
Seks.suunt.: biseksuaali (enemmän miehiin)
Kotoisin: Iso-Britannia -> Englanti -> Brighton
Ammatti: työtön
Asunto: toistaiseksi Red Zonen Drillback motelli ja sen lähistön kadut
Biisi: Sonata Arctica - Shy
Ulkonäkö:
Turkki on pääosiltaan sininen lukuun ottamatta mustavalkeaa rintaa/vatsaa, raidallista häntää ja harjaa, joka on sidottu kahdella purppuraisella lenkillä löysälle ponihännälle. Kirsu on punertavan purppurainen ja silmät violetit. Jamien kieli on hieman normaalia pidempi. Silmien mustat ympärykset eivät ole kajaalia, vaan ovat periytyneet pesukarhu isoisältä.
Ruumiinrakenteeltaan Jamie on hyvin hintelä, aliravittu, lihakseton nuori mies. Jätkällä on vasemmalla puolella rinnassaan leikkausarpi, joka pistää ikävästi silmään kehnojen ompeleiden takia. Lisäksi kuonossa on kaksi, ja vasemman silmän alareunassa yksi arpi, jotka ovat jääneet muistoiksi hakatuksi joutumisista. Oikeassa ranteessa on muutama itse aiheutettu viiltely arpi. Jacobin sormet ovat varsin pitkät ja laihat.
Jamie pukeutuu tummiin, käytössä revenneisiin ja nuhjuuntuneisiin housuihin, joita pitää yllä kaksi niittivyötä; musta ja valkea. Lisäksi hänellä on tummansininen lipallinen lakki, jonka etupuolella on yksinkertainen pääkallokuvio. Jätkä ei omista kenkiä, mutta pitää päällään mustaa collegetakkia tai lyhythihaista kauluspaitaa, jos onnistuu sellaisen löytämään/varastamaan. Oikeassa ranteessaan hän pitää sidottuna sideharsoa, ja vasemmassa käsirautoja.
Oikeassa käsivarressaan Jamiellä on sahalaitainen punertavan oranssi tatuointi. Vasemmassa olkavarressa komeilee pääkallo, jonka lävitse on työnnetty miekka, jota ympäröi piikkilanka. Lisäksi vasenta käsivartta kiertää ketjun ja epäsymmetrisen nauhan näköiset tatuoinnit. Jätkällä on myöskin kiilan muotoinen, musta kielikoru. Molempien korvien seitsemät lävistykset ovat symmetriset; kaksi valkokultaista ja kolme mustaa, metallista rengasta, sekä kaksi pallon muotoista nappikorua.
Luonne:
Jacob on tunteellinen ja herkkä nuori mies, jota elämä on kohdellut kaltoin. Tämä näkyy myös jätkän luonteessa. Jamien itseluottamus tarvitsisi kunnon töytäisyn parempaan suuntaan, sillä aatelisuudestaan huolimatta hänet on heti syntymästään asti leimattu suvun mustaksi lampaaksi. Hän ei luota itseensä, eikä usko olevansa minkään arvoinen. Jos jokin menee pieleen, se on automaattisesti hänen vikansa ja tästä syystä Jacob on todella alistuva persoona. Resuinen ulkomuoto onkin melko lailla ristiriidassa miehen ajatusten ja tunteiden kanssa. Jamie on tottunut elämään yksin vailla ystäviä, sillä hän pitää itseään vastenmielisenä jo pelkästään seksuaalisen suuntautumisensa takia. Hänelle opetettiin lapsena, että homot ja biseksuaalit ovat kieroutuneita ja olemalla sellainen ei voi kuulua yhteisöön. Huomattuaan kiinnostuksensa vastakkaiseen sukupuoleen Jamie säikähti ja pelkää edelleen kuollakseen jonkun saavan selville tämän ”salaisuuden”. Jätkä itse kieltää olevansa bi, vaikka monet kerrat hän onkin katsellut mieluummin miehen kuin naisen perään. Jacob inhoaa itseään, minkä johdosta hän aloitti viiltelyn ja huumeiden käytön jo nuorena ja onkin nyt toivottoman koukussa molempiin. Hän inhoaa, jopa omaa nimeään ja haluaa mieluummin tulla kutsutuksi Jamieksi. Syrjäänvetäytyvyydestään huolimatta Jacob yrittää parhaansa mukaan tulla juttuun kenen tahansa kanssa, vaikka tämä ajattelutapa onkin johtanut hänet monet kerrat ongelmiin jengiläisten kanssa. Jamie on hieman ristiriitainen persoona, sillä jätkä pelkää kuolemaa, vaikka haluaisikin päästä hengestään. Jacobin mielestä hänen heikkoutensa on kiintyminen muihin, sillä itseinhostaan huolimatta hän haluaisi saada ystäviä, mutta ei omista itseluottamusta tehdäkseen aloitteen. Jamie osaa välittää ja olla huomaavainen, jos pystyisi avautumaan paremmin, mutta elämä on sulkenut Jacobin kuoren melko tiukkaan. Mutta kamoissa ollessaan jätkän persoonallisuus muuttuu ja Jamiestä tulee ulospäin suuntautuneempi, sekä rennompi. Flirttailu saman sukupuolen edustajillekkin luonnistuu paremmin huumeiden rohkaisemana. Jälkeenpäin Jacob katuu käyttäytymistään, mutta hankkiutuu aina yhä uudelleen ja uudelleen huumaavaan tilaan, jossa elämä tuntuu maistuvan kuvitteellisesti paremmalta.
Menneisyys:
”Uusi perijä!” sen lauseen mä muistan jo pitkältä ajalta, mutta sen sävy ei koskaan ollut mitään muuta kuin halveksuntaa ja paheksuntaa täynnä. Mä synnyin täysin yllättäen, kenenkään odottamatta. Äidistä mä en tiedä, mutta isän puolelta mä olin aatelinen. Mä en edes muista miltä äiti näytti, enkä tiedä halusiko se pitää mut, mutta isän mielipide tuli täysin selväksi jo ensimetreillä ”Hän ei ole minun poikani!”. Jep, hurmaava isäsuhde mulle kehittyikin lordi McRaccoonin alkaessa katsoa mua kuononvarttaan pitkin. Kaikki suvussa tiesi mun olevan McRaccoonin poika, vaikka se sen kielsikin tai oikeestaan se vain ei halunnut hyväksyä mua, koska mä olin puoliksi sinikettu. Kaikki meidän suvussa oli harjasusia tai pesukarhuja (todella nimiuskollista porukkaa siis), mutta itse lordin rakastajatar oli sinikettu. Mun isä ei olis halunnut lapsia varsinkaan mun äidin kanssa, mutta vahinkoja sattuu ja mä jouduin kärsimään syntymäni johdosta. Mut laitettiin heti kättelyssä sisäoppilaitokseen ja se oli yhtä kamalaa, kun miltä se kuulostaakin, mutta kuulemma kaikki suvun jäsenet on käyneet sen saman opinahjon ja mustahan ei tehtäisi poikkeusta. Sanomattakin selvää, että mä en pärjännyt. Olin kuulemma toivottoman paksukalloinen, eikä tieto pysynyt kepinkään avulla päässä. Mä aloin jo silloin pitää itseäni muita huonompana. Totta kai mussa oli jotakin vikaa, kun kaikki sitä niin hokivatkin ”Toivottoman tyhmä.” Sitten mä sain kuulla, että mun äiti oli kuollut keuhkokuumeeseen. Mä olen edelleen katkera siitä, etten saanut koskaan nähdä äitiä kunnolla ja puhua sen kanssa. Isälle juttu oli vaan hyvä, vaikka ulospäin se kyynelehti ihan, ku oikeesti suriskin. Joka tapauksessa… Nyt se vois pyyhkäistä mutkin alta pois, kun toinen huoltaja olisi poissa pelistä. Niinhän se tekikin ja laitto mut lastenkotiin. Miten lie se sai paperit läpi, ettei muka vois elättää mua. No siellä mä vartuin taas oman aikani, eikä elämä mennyt yhtään helpommin. Siellä oli yks poika, josta mä pidin. Se kutsu mua Jamieksi… Ja yhtäkkiä kaikki katso mua kieroon, enkä mä vielä tajunnut miksi. Myöhemmin mulle valkeni mistä siinä oli kysymys ja mä säikähdin melkein tolaltani; mä olin rakastunut poikaan. Mä tajusin miksi kaikki osotteli ja ilkkui mulle, koska mussahan se vika on aina ollut ja nyt mä itsekin tiedostin että olin täysin kiero päästäni. Neljätoista vuotiaana mä halusin ensimmäisen kerran kuolla, mutta ei musta ollut siihen. Mua pelotti liikaa, mutta jotain mun oli tehtävä. Mä aloin vuodattaa pahaa verta ulos itsestäni ja se tuntu antavan jonkinlaisen rauhan hetkeksi, mutta se ei riittänyt. Mä pelkäsin itseäni ja kaikkia muita mun ympärillä. Mä oisin halunnut vaan sulkea silmäni ja nukkua pois. Täysi-ikäseksi tullessani mä en enää voinu jäädä lastenkotiin, eikä mun isä halunnut edes kuullakkaan musta, joten mä olin vapaa, mutta vanki omassa mielessäni. Kaupunkiin, eli Hailshamiin löydettyäni mä onnistuin saamaan käsiini heroiinia ja sen enempää ei tarvittu; musta tuli narkkari. Mä elin kirjaimellisesti kadulla ja yritin pärjätä jotenkuten, vaikka vaikeeta se oli. Useammin kuin kerran mä sain niskaani jonkun jengin, joka näki musta heti mun vian ja turpaan tuli joka kerta vaan pahemmin. Ainoastaan mun kuolemanpelko piti mut hengissä, mutta mä rupesin pikkuhiljaa vetämään suurempia annoksia kamaa ehkä joku aamu mä en enää heräis… Sit yhtenä iltana sattu pieni onnettomuus, kun olin kävelemässä mun silloiselle majapaikalle (eli kujalle kirjakaupan vieressä ) keltanen urheiluauto tuli vauhdilla kulman takaa ja mä en muistakkaan muuta, kuin räjähtävää kipua vasemmassa kyljessä, kunnes kaikki pimeni. Mä heräsin jossain sairaalan tapasessa ja mulle kerrottiin, että mun vasen keuhko oli revenny törmäyksessä ja kaks alinta kylkiluuta oli korvattu metallisilla tangoilla. Jahas, siihen loppu kuntoilu. Mun kunto rapistu entisestään huumeiden käytön ja liikuntakiellon takia. Mä hengästyn paljon nopeemmin, kun tavallisesti ja lihakset ei kestä painoa paljon mitään. No tällä tavalla mä elin vuodesta toiseen vaihdellen kaupunkeja. Mä asuin melko pitkän aikaa lähellä rannikkoa Eastbournen kaduilla. Siellä mä tutustuin yhteen jätkään ja mä tunsin olevani riippuvainen muustakin, ku vaan heroiinista. Sitten mä sain kuulla, että kyseinen mies oli ampunut itsensä. Mun maailma romahti ja mä tiesin sisimmässäni, että se johtu musta. Mä olin tehnyt tai sanonut jotain, mikä oli johtanut siihen ja mä itkin monta viikkoa peräjälkeen, kunnes onnistuin kokoamaan itteni ja jättämään sen kaupungin omaan rauhaansa. Mun oli päästävä jonnekkin, missä mä en vois satuttaa muita, joten mä nousin laivaan ja päädyin Amerikkaan. Lopulta mä uskalsin asettua toistaiseksi aloilleni Amsfordiin. Ehkä täällä mä oppisin olemaan häiritsemättä muiden elämää…
Perhe:
Isä: Lordi Alexander McRaccoon Jr.
Äiti: (kuollut)
Sisarukset: ? mahdollisesti useitakin, joista Jacob ei ole tietoinen ?
Pikku faktaa:
- tulee mahdollisesti liittymään ASN:ään?
- horoskoopiltaan kalat (17.3.)
- lempiruoka lasagne ja muutkin pastaruoat
- rakastaa kissoja ja on aina uneksinut omistavansa sellaisen
- hahmo luotu ensimmäisen kerran vuonna 2009 peliin Isis-Index